Naiseläkeläisten toimeentulo ja köyhyys eri hyvinvointimalleihin kuuluvissa EU-maissa
ALANDER, NIINA (2007)
2007
Vakuutustiede - Insurance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-10-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17302
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17302
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan yli 65-vuotiaiden naiseläkeläisten toimeentuloa ja köyhyysriskiä eri hyvinvointimalleihin kuuluvissa EU-maissa: Iso-Britanniassa, Suomessa ja Italiassa. Vertailupohjana tutkielmassa käytetään EU15 maita.
Euroopan unionin laajeneminen on ajankohtaistanut hyvinvointivaltioiden ja hyvinvointimallien tutkimisen. Väestön ikääntyminen ja eliniän piteneminen aiheuttavat tulevaisuudessa suuria kustannuspaineita EU-maiden kansallisten eläkejärjestelmien kestävyydelle ja eläkkeiden riittävyydelle. Naisten eläketurvan taso on useimmissa EU-maissa miesten eläketurvaa alhaisempi. Alhaisempi eläkkeen taso johtuu naisten alhaisesta palkkatasosta ja lyhyemmästä työurasta. Suurimmassa köyhyysriskissä elävät yli 65 vuotta täyttäneet naiset ja köyhyys on yleisintä yli 75-vuotiaiden naisten keskuudessa. Hyvinvointivaltion tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen kansalaisilleen ja köyhyyden ehkäiseminen. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoa miten naiseläkeläisten tilanne on eläketurvan näkökulmasta muuttunut ja miltä se tulevaisuudessa näyttää.
Tutkielma toteutettiin Eurostatin tilastotietoja analysoimalla ja vertaamalla. Vähimmäiseläkkeiden ja minimitoimeentulon vertailussa käytettiin Special Pensions Studyn 2006 julkaisemaa tutkimusta.
Ensimmäisenä tutkimusongelmana oli selvittää miten naiseläkeläisten toimeentulo ja köyhyysriski olivat muuttuneet tarkasteltavissa maissa. Tutkielman tulosten mukaan naiseläkeläisten toimeentulo oli kehittynyt Suomessa huonommin kuin EU15 maissa keskimäärin vuosina 1996–2001, ja työssäkäyvän väestön tuloihin nähden naiseläkeläisten tulot laskivat peräti kuusi prosenttiyksikköä. Sekä Iso-Britanniassa että Italiassa toimeentulojen kehitys ja tulot työssäkäyvään väestöön nähden olivat lähellä EU15 maiden keskitasoa. Tulosten mukaan naiseläkeläisten köyhyysriski kasvoi ainoastaan Suomessa vuosina 1996–2000 ja laski sekä Iso-Britanniassa, Italiassa että EU15 maissa. Erityisesti sukupuolten väliset köyhyysriskierot olivat Suomessa muihin maihin nähden poikkeuksellisen korkeat.
Kolmantena tutkimusongelmana oli maiden eläkejärjestelmissä toteutettujen uudistusten tarkastelu naisten eläketurvan näkökulmasta. Toteutetut eläkeuudistukset parantavat naisten eläketurvan tasoa tulevaisuudessa. Erityisesti naisten mahdollisuuksia jäädä kotiin hoitamaan lapsia eläketurvaa menettämättä oli parannettu kaikissa tarkasteltavissa maissa.
Avainsanat: Naiseläkeläiset, toimeentulo, köyhyys, köyhyysriski,
hyvinvointimalli, hyvinvointivaltio, EU
Euroopan unionin laajeneminen on ajankohtaistanut hyvinvointivaltioiden ja hyvinvointimallien tutkimisen. Väestön ikääntyminen ja eliniän piteneminen aiheuttavat tulevaisuudessa suuria kustannuspaineita EU-maiden kansallisten eläkejärjestelmien kestävyydelle ja eläkkeiden riittävyydelle. Naisten eläketurvan taso on useimmissa EU-maissa miesten eläketurvaa alhaisempi. Alhaisempi eläkkeen taso johtuu naisten alhaisesta palkkatasosta ja lyhyemmästä työurasta. Suurimmassa köyhyysriskissä elävät yli 65 vuotta täyttäneet naiset ja köyhyys on yleisintä yli 75-vuotiaiden naisten keskuudessa. Hyvinvointivaltion tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen kansalaisilleen ja köyhyyden ehkäiseminen. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoa miten naiseläkeläisten tilanne on eläketurvan näkökulmasta muuttunut ja miltä se tulevaisuudessa näyttää.
Tutkielma toteutettiin Eurostatin tilastotietoja analysoimalla ja vertaamalla. Vähimmäiseläkkeiden ja minimitoimeentulon vertailussa käytettiin Special Pensions Studyn 2006 julkaisemaa tutkimusta.
Ensimmäisenä tutkimusongelmana oli selvittää miten naiseläkeläisten toimeentulo ja köyhyysriski olivat muuttuneet tarkasteltavissa maissa. Tutkielman tulosten mukaan naiseläkeläisten toimeentulo oli kehittynyt Suomessa huonommin kuin EU15 maissa keskimäärin vuosina 1996–2001, ja työssäkäyvän väestön tuloihin nähden naiseläkeläisten tulot laskivat peräti kuusi prosenttiyksikköä. Sekä Iso-Britanniassa että Italiassa toimeentulojen kehitys ja tulot työssäkäyvään väestöön nähden olivat lähellä EU15 maiden keskitasoa. Tulosten mukaan naiseläkeläisten köyhyysriski kasvoi ainoastaan Suomessa vuosina 1996–2000 ja laski sekä Iso-Britanniassa, Italiassa että EU15 maissa. Erityisesti sukupuolten väliset köyhyysriskierot olivat Suomessa muihin maihin nähden poikkeuksellisen korkeat.
Kolmantena tutkimusongelmana oli maiden eläkejärjestelmissä toteutettujen uudistusten tarkastelu naisten eläketurvan näkökulmasta. Toteutetut eläkeuudistukset parantavat naisten eläketurvan tasoa tulevaisuudessa. Erityisesti naisten mahdollisuuksia jäädä kotiin hoitamaan lapsia eläketurvaa menettämättä oli parannettu kaikissa tarkasteltavissa maissa.
Avainsanat: Naiseläkeläiset, toimeentulo, köyhyys, köyhyysriski,
hyvinvointimalli, hyvinvointivaltio, EU