Mallioppilas Euroopan päättäjien pöytiin – Suomi ja EU viiden sanomalehden pääkirjoituksissa ja kolumneissa Suomen toisella EU-puheenjohtajuuskaudella vuonna 2006

Abstract

Pro gradu -tutkielmani käsittelee, miten viiden suomalaisen sanomalehden pääkirjoitustoimittajat ja kolumnistit arvioivat ja kuvailevat Suomen EU-politiikkaa ja suomalaisia poliitikoita Suomen toisella EU-puheenjohtajuuskaudella vuonna 2006. Lisäksi selvitän työssäni, miten kirjoittajat arvioivat ja kuvailevat Euroopan unionia ja sen rooleja.

Tutkimusaineistooni kuuluu viisi suomalaista sanomalehteä: Aamulehti, Helsingin Sanomat, Kaleva, Keskisuomalainen ja Lapin Kansa. Olen valinnut nämä lehdet kattamaan kirjoittelua aiheesta laajasti eri puolilta Suomea. Aineiston olen saanut Valtioneuvoston viestintäyksiköltä, jossa toteutettiin lehdistöseuranta kauden aikana. Valitsin tutkittavaksi kaikki pääkirjoitukset ja kolumnin tyyppiset mielipidekirjoitukset. Näitä artikkeleita oli kesäkuusta joulukuuhun yhteensä 118 kappaletta. Analysoin artikkeleita karkean sisällön erittelyn lisäksi metaforatutkimuksen ja diskurssianalyysin keinoin.

Tutkimukseni liittyy suomalaisen julkisuuden syntymiseen ja muotoutumiseen nykypäivänä. Pohdin myös, onko eurooppalaisella julkisuudella sijaa kotimaisessa lehdistössä. Tutkimusaineistossani painottui kuitenkin eniten kansallinen näkökulma ja ns. snellmanilainen perimä. Kirjoittelussa toistui alisteinen julkisuus, jossa kansa jää sivustaseuraajaksi. Toimittajat arvioivat useammin Suomea kuin yksittäisten poliitikoiden toimia. Suomi henkilöityi subjektiksi, jolla oli kaudella useaan otteeseen ”näytön paikkoja” ja tilaisuus profiloitua Euroopan päättäjiin. Suomea pidettiin erittäin kokeneena rauhanneuvottelijana ja diplomaattina, jolla on EU:lle paljon annettavaa ja opetettavaa. Suomi oli Euroopan unionin mallioppilas, kun taas EU näyttäytyi mm. vanhana väsyneenä mantereena. Yleisin puhetapa artikkeleissa olikin ”kritiikkiä EU:lle”, jolloin toimittajat antoivat paljon ohjeita, mitä unionin pitäisi tehdä. Yleisiä diskursseja olivat myös ”Suomen tilaisuus profiloitua” ja ”Hyvä Suomi” –kannustuspuhe, jolloin Suomea kehuttiin kauden saavutuksista.

Suomalaisia poliitikoita arvioitiin kaudella melko vähän. Eniten annettiin myönteistä palautetta. Aamulehdessä ja Keskisuomalaisessa ei kritisoitu yhtäkään poliitikkoa. Kritisointia ilmeni eniten Helsingin Sanomissa ja Lapin Kansassa. Toimittajat arvioivat enimmäkseen kolmea kärkipoliitikkoa: pääministeri Matti Vanhasta, ulkoministeri Erkki Tuomiojaa ja tasavallan presidenttiä Tarja Halosta. Heistä Erkki Tuomiojaa arvioitiin kaikista myönteisimmin, häntä kritisoitiin vain kerran. Vanhasta moitittiin vaatimattomuudesta ja presidentti Halosta Vanhasen kampittamisesta EU-politiikassa. Arvioinnit saivat jopa viihteellisiä piirteitä.

Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista selvittää, miten toimittajien arvioinnit EU-politiikasta ja poliitikoista eroavat puheenjohtajuuden isännyyden aikana ja silloin, kun Suomi ei ole puheenjohtajavuorossa.

Asiasanat: julkisuus, journalismi, Euroopan unioni, Suomen EU-puheenjohtajuuskausi 2006, poliitikot, toimittajat, pääkirjoitus