Hoidon laatu päivystyspoliklinikalla potilaan näkökulmasta
SAARINEN, SAKARI (2007)
2007
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-10-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17278
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17278
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata potilaiden käsityksiä saamansa hoidon laadusta kahden yliopistosairaalan, HYKS Jorvin sairaalan ja HYKS, Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikoilla. Viitekehyksenä käytettiin Johansson ym. (2002) luomaa teoriaa potilastyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Tarkastelun kohteena olivat ennen kaikkea potilaiden käsitykset hoitajien ammattitaidosta, potilaiden ja hoitajien välisestä vuorovaikutuksesta ja hoitajien antamasta ohjauksesta ja opettamisesta. Lisäksi selvitettiin potilaiden tyytyväisyyttä fyysiseen hoitoympäristöön ja hoito-organisaation toimintaan.
Tutkimusaineisto koottiin tätä tutkimusta varten modifioidulla Hyvä hoito-mittarilla (tekijänoikeudet Leino-Kilpi 1994), jossa oli yksi avoin kysymys. Lisäksi analysoitiin vuoden aikana Jorvin sairaalaan saapuneet potilaspalautteet (N=69), jotka koskivat päivystyspoliklinikkaa. Kyselylomakkeita (N=364) lähetettiin Jorvin ja Peijaksen päivystyksissä hoidetuille 16 vuotta täyttäneille potilaille ja analysoitavaksi palautui 135 kyselylomaketta (37 %). Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin tilastollisesti käyttäen SPSS for Windows 14.0 ohjelmaa. Avoimen kysymyksen vastaukset sekä potilaspalautteet käsiteltiin sisällön analyysilla.
Potilaat olivat yleensä ottaen tyytyväisiä hoitoon kaikilla osa-alueilla. Ammatillis-tekniseen kompetenssiin oltiin hyvin tyytyväisiä. Avoimissa vastauksissa tyytymättömyys ammatilliseen kompetenssiin tuli lähinnä hitaasta kivunlievityksestä. Vuorovaikutukseen oli valtaosa potilaista myös hyvin tyytyväisiä ja avoimissa kysymyksissä vuorovaikutusta kuvattiin joustavaksi, mukavaksi, välittäväksi, huolehtivaiseksi ja ystävälliseksi. Toisaalta vuorovaikutusta kuvattiin myös kielteisillä ilmaisuilla. Opetukseen ja ohjaukseen oltiin niin ikään tyytyväisiä, nuoret tosin olivat selvästi keski-ikäisiä tai yli 65-vuotiaita tyytymättömämpiä. Tyytymättömimpiä ohjaukseen ja opetukseen olivat myös ne potilaat, jotka olivat tulleet päivystykseen tapaturman tai akuutin sairaskohtauksen takia verrattuna niihin, jotka olivat käyneet päivystyksessä kiireettömän syyn takia. Hoito-organisaatiota koskevista tekijöistä odottaminen ja siitä informoiminen nousivat keskeisiksi tyytymättömyyttä aiheuttavaksi tekijäksi.
Päivystyspoliklinikkapotilaiden tyytyväisyyttä voitaisiin lisätä odotusaikoja lyhentämällä. Tämä voisi tapahtua ohjaamalla potilasvirtoja siten, että päivystyksessä hoidettaisiin ainoastaan kiireellistä hoitoa tarvitsevat.
Avainsanat: potilastyytyväisyys, potilastyytyväisyyden mittaaminen, hoidon laatu, systemaattinen kirjallisuuskatsaus, päivystyspoliklinikka
Tutkimusaineisto koottiin tätä tutkimusta varten modifioidulla Hyvä hoito-mittarilla (tekijänoikeudet Leino-Kilpi 1994), jossa oli yksi avoin kysymys. Lisäksi analysoitiin vuoden aikana Jorvin sairaalaan saapuneet potilaspalautteet (N=69), jotka koskivat päivystyspoliklinikkaa. Kyselylomakkeita (N=364) lähetettiin Jorvin ja Peijaksen päivystyksissä hoidetuille 16 vuotta täyttäneille potilaille ja analysoitavaksi palautui 135 kyselylomaketta (37 %). Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin tilastollisesti käyttäen SPSS for Windows 14.0 ohjelmaa. Avoimen kysymyksen vastaukset sekä potilaspalautteet käsiteltiin sisällön analyysilla.
Potilaat olivat yleensä ottaen tyytyväisiä hoitoon kaikilla osa-alueilla. Ammatillis-tekniseen kompetenssiin oltiin hyvin tyytyväisiä. Avoimissa vastauksissa tyytymättömyys ammatilliseen kompetenssiin tuli lähinnä hitaasta kivunlievityksestä. Vuorovaikutukseen oli valtaosa potilaista myös hyvin tyytyväisiä ja avoimissa kysymyksissä vuorovaikutusta kuvattiin joustavaksi, mukavaksi, välittäväksi, huolehtivaiseksi ja ystävälliseksi. Toisaalta vuorovaikutusta kuvattiin myös kielteisillä ilmaisuilla. Opetukseen ja ohjaukseen oltiin niin ikään tyytyväisiä, nuoret tosin olivat selvästi keski-ikäisiä tai yli 65-vuotiaita tyytymättömämpiä. Tyytymättömimpiä ohjaukseen ja opetukseen olivat myös ne potilaat, jotka olivat tulleet päivystykseen tapaturman tai akuutin sairaskohtauksen takia verrattuna niihin, jotka olivat käyneet päivystyksessä kiireettömän syyn takia. Hoito-organisaatiota koskevista tekijöistä odottaminen ja siitä informoiminen nousivat keskeisiksi tyytymättömyyttä aiheuttavaksi tekijäksi.
Päivystyspoliklinikkapotilaiden tyytyväisyyttä voitaisiin lisätä odotusaikoja lyhentämällä. Tämä voisi tapahtua ohjaamalla potilasvirtoja siten, että päivystyksessä hoidettaisiin ainoastaan kiireellistä hoitoa tarvitsevat.
Avainsanat: potilastyytyväisyys, potilastyytyväisyyden mittaaminen, hoidon laatu, systemaattinen kirjallisuuskatsaus, päivystyspoliklinikka