Educational Development, professionalism and international networking - Perspectives on the work of The International Consortium for Educational Development
SAARINEN, EVELIINA (2007)
2007
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-10-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17277
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17277
Tiivistelmä
This is a study of international networking among educational developers. Educational developers
can be defined as an emerging profession in academia. Their aim is to develop teaching and learning
in higher education. The International Consortium for Educational Development (ICED) is an
international network of national networks aiming at enhancing educational development worldwide.
This study analyses what kind of an actor this network is, how international networking benefits
the enhancement of educational development and what kind of interrelationships there are between
the different actors of the network. The main research subject is the council of ICED, which
is the core of the network.
Research data consists of different documents of ICED, open questionnaire for the council members
and observation data from one council meeting. ICED turned out to be a loose forum for sharing
experiences and gaining contacts for cooperation. It also promotes the scholarship of educational
development by organising conferences and editing research journal. The main benefits for the actors
involved are information sharing, possibility to gain contacts and gaining credibility at national
level. Although the council members often transmit the information gained in council meetings
back to the national networks they are representing, ICED often remains distant for individual educational
developers.
The interrelationships between different actors are experienced as equal within the ICED network,
although, sometimes differences in language skills, in higher education systems and in national
networks were seen as challenges for equal communication. Among the council members, there
were different ideas for the future of the network. The common idea seemed to be that the network
should get more formal and the activities should be more extensive.
The findings of this study outline the meaning of international networking as an enhancer of educational
development. International networking supports the professionalisation of educational developers,
but the national systems are still the primary context for educational developers. Differences
in the cabability of benefiting the international community, such as language skills and national
differences, make the international cooperation challening. If ICED wants to develop into a more
formal, active and effective organisation, the advantages and disadvantages of the development
should be considered. More formal organisation can promote educational development more
effectivly, but on the other hand some of the advantages of informal networking, such as flexibility
and need of low resources, will be lost.
Keywords: academia, teaching, educational development, networking, professionalism
Tämä tutkielma käsittelee opetuksen kehittäjien kansainvälistä verkostoitumista. Opetuksen kehittäjiä
voidaan luonnehtia uudeksi akateemisessa maailmassa toimivaksi ammattikunnaksi, joiden tavoitteena
on kehittää opetusta ja oppimista korkeakoulutuksessa. International Consortium for Educational
Development (ICED) on kansainvälinen verkostojen verkosto, jonka tavoitteena on edistää
opetuksen kehittämistä maailmanlaajuisesti. Tämä tutkimus tarkastelee, minkälainen toimija tämä
verkosto on, kuinka kansainvälinen verkostoituminen hyödyttää opetuksen kehittämisen edistämistä
ja millaisia vuorovaikutussuhteita verkoston eri toimijoiden välillä on. Tutkimuksen pääkohde on
ICED:n neuvosto, joka on koko verkoston ydin.
Tutkimusaineisto koostuu erilaisista ICED:iä koskevista dokumenteista, neuvoston jäsenille tehdystä
avoimesta kyselystä sekä neuvoston kokouksessa kerätystä havainnointiaineistosta. ICED osoittautui
väljäksi foorumiksi, jossa vaihdetaan kokemuksia ja luodaan kontakteja yhteistyötä varten.
ICED edistää myös opetuksen kehittymisen tutkimusta järjestämällä alan konferensseja ja toimittamalla
tieteellistä lehteä. Tärkeimmät hyödyt mukana oleville toimijoille ovat tiedon jakaminen,
mahdollisuus kontaktien luomiseen sekä uskottavuuden lisääminen kansallisella tasolla. Vaikka
neuvoston jäsenet välittävät saamaansa tietoa edustamilleen kansallisille verkostoille, yksittäiselle
opetuksen kehittäjälle ICED jää usein etäiseksi.
Toimijoiden väliset vuorovaikutussuhteet koetaan tasapuolisina, vaikka joskus erot kielitaidossa
sekä kansallisissa korkeakoulujärjestelmissä ja verkostoissa nähdään haasteina tasapuoliselle vuorovaikutukselle.
Neuvoston jäsenten keskuudessa on erilaisia ajatuksia verkoston tulevaisuudesta.
Yleisin esille tullut ajatus on, että verkoston tulisi kehittyä muodollisemmaksi ja sen tulisi tarjota
enemmän aktiviteetteja.
Tutkimuksen tulokset hahmottelevat kansainvälisen verkostoitumisen merkitystä opetuksen kehittämisen
edistäjänä. Kansainvälinen verkostoituminen tukee opetuksen kehittäjien ammatillistumista,
mutta kansalliset järjestelmät toimivat yhä pääasiallisina opetuksen kehittäjien toimintaympäristöinä.
Erot kansainvälisen yhteisön hyödyntämiskyvyissä, kuten kielitaidossa ja kansallisten järjestelmien
erilaisuudessa, tekevät kansainvälisestä toiminnasta haasteellista. Mikäli ICED tahtoo kehittyä
muodollisemmaksi, aktiivisemmaksi ja vaikuttavammaksi organisaatioksi, tämän kehityksen
etuja ja haittoja tulisi harkita. Muodollisempi organisaatio voi edistää opetuksen kehittämistä tehokkaammin,
mutta toisaalta tällöin menetetään joitakin epämuodollisen verkostoitumisen eduista, kuten
joustavuus ja vähäinen resurssien tarve.
Avainsanat: akateeminen maailma, opetus, opetuksen kehittäminen, verkostoituminen, professionalismi
can be defined as an emerging profession in academia. Their aim is to develop teaching and learning
in higher education. The International Consortium for Educational Development (ICED) is an
international network of national networks aiming at enhancing educational development worldwide.
This study analyses what kind of an actor this network is, how international networking benefits
the enhancement of educational development and what kind of interrelationships there are between
the different actors of the network. The main research subject is the council of ICED, which
is the core of the network.
Research data consists of different documents of ICED, open questionnaire for the council members
and observation data from one council meeting. ICED turned out to be a loose forum for sharing
experiences and gaining contacts for cooperation. It also promotes the scholarship of educational
development by organising conferences and editing research journal. The main benefits for the actors
involved are information sharing, possibility to gain contacts and gaining credibility at national
level. Although the council members often transmit the information gained in council meetings
back to the national networks they are representing, ICED often remains distant for individual educational
developers.
The interrelationships between different actors are experienced as equal within the ICED network,
although, sometimes differences in language skills, in higher education systems and in national
networks were seen as challenges for equal communication. Among the council members, there
were different ideas for the future of the network. The common idea seemed to be that the network
should get more formal and the activities should be more extensive.
The findings of this study outline the meaning of international networking as an enhancer of educational
development. International networking supports the professionalisation of educational developers,
but the national systems are still the primary context for educational developers. Differences
in the cabability of benefiting the international community, such as language skills and national
differences, make the international cooperation challening. If ICED wants to develop into a more
formal, active and effective organisation, the advantages and disadvantages of the development
should be considered. More formal organisation can promote educational development more
effectivly, but on the other hand some of the advantages of informal networking, such as flexibility
and need of low resources, will be lost.
Keywords: academia, teaching, educational development, networking, professionalism
Tämä tutkielma käsittelee opetuksen kehittäjien kansainvälistä verkostoitumista. Opetuksen kehittäjiä
voidaan luonnehtia uudeksi akateemisessa maailmassa toimivaksi ammattikunnaksi, joiden tavoitteena
on kehittää opetusta ja oppimista korkeakoulutuksessa. International Consortium for Educational
Development (ICED) on kansainvälinen verkostojen verkosto, jonka tavoitteena on edistää
opetuksen kehittämistä maailmanlaajuisesti. Tämä tutkimus tarkastelee, minkälainen toimija tämä
verkosto on, kuinka kansainvälinen verkostoituminen hyödyttää opetuksen kehittämisen edistämistä
ja millaisia vuorovaikutussuhteita verkoston eri toimijoiden välillä on. Tutkimuksen pääkohde on
ICED:n neuvosto, joka on koko verkoston ydin.
Tutkimusaineisto koostuu erilaisista ICED:iä koskevista dokumenteista, neuvoston jäsenille tehdystä
avoimesta kyselystä sekä neuvoston kokouksessa kerätystä havainnointiaineistosta. ICED osoittautui
väljäksi foorumiksi, jossa vaihdetaan kokemuksia ja luodaan kontakteja yhteistyötä varten.
ICED edistää myös opetuksen kehittymisen tutkimusta järjestämällä alan konferensseja ja toimittamalla
tieteellistä lehteä. Tärkeimmät hyödyt mukana oleville toimijoille ovat tiedon jakaminen,
mahdollisuus kontaktien luomiseen sekä uskottavuuden lisääminen kansallisella tasolla. Vaikka
neuvoston jäsenet välittävät saamaansa tietoa edustamilleen kansallisille verkostoille, yksittäiselle
opetuksen kehittäjälle ICED jää usein etäiseksi.
Toimijoiden väliset vuorovaikutussuhteet koetaan tasapuolisina, vaikka joskus erot kielitaidossa
sekä kansallisissa korkeakoulujärjestelmissä ja verkostoissa nähdään haasteina tasapuoliselle vuorovaikutukselle.
Neuvoston jäsenten keskuudessa on erilaisia ajatuksia verkoston tulevaisuudesta.
Yleisin esille tullut ajatus on, että verkoston tulisi kehittyä muodollisemmaksi ja sen tulisi tarjota
enemmän aktiviteetteja.
Tutkimuksen tulokset hahmottelevat kansainvälisen verkostoitumisen merkitystä opetuksen kehittämisen
edistäjänä. Kansainvälinen verkostoituminen tukee opetuksen kehittäjien ammatillistumista,
mutta kansalliset järjestelmät toimivat yhä pääasiallisina opetuksen kehittäjien toimintaympäristöinä.
Erot kansainvälisen yhteisön hyödyntämiskyvyissä, kuten kielitaidossa ja kansallisten järjestelmien
erilaisuudessa, tekevät kansainvälisestä toiminnasta haasteellista. Mikäli ICED tahtoo kehittyä
muodollisemmaksi, aktiivisemmaksi ja vaikuttavammaksi organisaatioksi, tämän kehityksen
etuja ja haittoja tulisi harkita. Muodollisempi organisaatio voi edistää opetuksen kehittämistä tehokkaammin,
mutta toisaalta tällöin menetetään joitakin epämuodollisen verkostoitumisen eduista, kuten
joustavuus ja vähäinen resurssien tarve.
Avainsanat: akateeminen maailma, opetus, opetuksen kehittäminen, verkostoituminen, professionalismi