A Contrastive Rhetoric Study of Conjunct Use in Non-Native and Native English Academic Writing
PIETILÄ, SOILE (2007)
PIETILÄ, SOILE
2007
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-09-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17276
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17276
Tiivistelmä
Tutkielmassa vertaillaan syntyperäisten ja ei-syntyperäisten englanninkielen puhujien kielenkäyttöä akateemisissa teksteissä. Tutkimus on soveltavan kielitieteen, tarkemmin sanoen sen alalajin kontrastiivisen retoriikan, tutkimus. Kontrastiivisuus tässä yhteydessä tarkoittaa, että vertailtavissa ilmiöissä keskitytään erilaisuuksiin, ei yhtäläisyyksiin.
Tutkimusmateriaalina on kansainvälisen politiikan artikkeleita syntyperäisiltä englanninpuhujilta sekä suomalaisilta kirjoittajilta. Tutkittavat artikkelit on julkaistu kansainvälisissä julkaisuissa tai suomenkielisen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen omassa julkaisussa. Lähtökohtana on tarkastella eroavatko suomalaisten kirjoittajien tekstit retorisilta tyylikeinoiltaan angloamerikkalaisten kirjoittajien teksteistä. Lisäksi tarkoituksena on selvittää eroavatko suomalaisten kirjoittajien tekstit englanninkielenkäytössään artikkeleiden julkaisuympäristön ja oletetun lukijakunnan mukaan. Ennakko-oletuksena on, että suomalaiset käyttävät erilaisia retorisia välineitä kuin syntyperäiset englanninpuhujat, ja että suomalaiset käyttävät enemmän suomenkielen vaikutuksesta johtuvia retorisia välineitä, kun he kirjoittavat suomenkieliselle yleisölle eivätkä kansainväliselle, englanninkieliselle lukijakunnalle.
Tutkimuksessa oletetaan, että on olemassa oma akateemisen diskurssin perinne, jolla on omat säädöksensä kielenkäytössä. Lisäksi kontrastiivinen retoriikka käsittää englannin olevan kansainvälisen akateemisen yhteisön hallitseva kieli, jonka retoriset tyylikeinot määrittelevät yhteisön kirjoittajien tyylin, vaikka he tulisivat muista kielitaustoista. Tutkimuksessa käsitellään myös sitä, miten erilaiset retoriset kaavat ja tyylierot kielessä vaikuttavat julkaisujen vastaanottoon ja vakuuttavuuteen.
Tutkimusaiheena on konjunktioiden käyttö akateemisessa kirjoituksessa. Konjunktioita käsitellään tutkimuksessa Halliday & Hasanin (1976) määritelmien mukaisesti. Konjunktiot toimivat tekstin osien ja argumenttien järjestäjänä sekä kirjoittajan oman kannan ja suhtautumisen osoittajana. Näin ollen konjunktioilla on valta vaikuttaa lukijan käsityksiin kyseessä olevasta aiheesta. Tutkimus toteutetaan selvittämällä jokaisesta artikkelista konjunktioiden kokonaismäärä sekä niiden sijoittuminen eri konjunktioiden alalajeihin. Näin pystytään vertailemaan kolmen eri tutkittavan ryhmän konjunktioiden määrällistä ja laadullista käyttöä.
Tutkielma osoittaa, että suomenkieliset kirjoittajat käyttävät akateemisessa ympäristössä erilaista kieltä kuin natiivit englanninpuhujat. Tulokset viittaavat myös siihen, että suomalaisten englanninkielenkäyttö on erilaista myös silloin, kun lukijakunnan odotetaan olevan suomalaista eikä englanninkielistä.
Avainsanat: kontrastiivinen retoriikka, konjunktio, natiivi ja nonnatiivi kielenkäyttö
Tutkimusmateriaalina on kansainvälisen politiikan artikkeleita syntyperäisiltä englanninpuhujilta sekä suomalaisilta kirjoittajilta. Tutkittavat artikkelit on julkaistu kansainvälisissä julkaisuissa tai suomenkielisen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen omassa julkaisussa. Lähtökohtana on tarkastella eroavatko suomalaisten kirjoittajien tekstit retorisilta tyylikeinoiltaan angloamerikkalaisten kirjoittajien teksteistä. Lisäksi tarkoituksena on selvittää eroavatko suomalaisten kirjoittajien tekstit englanninkielenkäytössään artikkeleiden julkaisuympäristön ja oletetun lukijakunnan mukaan. Ennakko-oletuksena on, että suomalaiset käyttävät erilaisia retorisia välineitä kuin syntyperäiset englanninpuhujat, ja että suomalaiset käyttävät enemmän suomenkielen vaikutuksesta johtuvia retorisia välineitä, kun he kirjoittavat suomenkieliselle yleisölle eivätkä kansainväliselle, englanninkieliselle lukijakunnalle.
Tutkimuksessa oletetaan, että on olemassa oma akateemisen diskurssin perinne, jolla on omat säädöksensä kielenkäytössä. Lisäksi kontrastiivinen retoriikka käsittää englannin olevan kansainvälisen akateemisen yhteisön hallitseva kieli, jonka retoriset tyylikeinot määrittelevät yhteisön kirjoittajien tyylin, vaikka he tulisivat muista kielitaustoista. Tutkimuksessa käsitellään myös sitä, miten erilaiset retoriset kaavat ja tyylierot kielessä vaikuttavat julkaisujen vastaanottoon ja vakuuttavuuteen.
Tutkimusaiheena on konjunktioiden käyttö akateemisessa kirjoituksessa. Konjunktioita käsitellään tutkimuksessa Halliday & Hasanin (1976) määritelmien mukaisesti. Konjunktiot toimivat tekstin osien ja argumenttien järjestäjänä sekä kirjoittajan oman kannan ja suhtautumisen osoittajana. Näin ollen konjunktioilla on valta vaikuttaa lukijan käsityksiin kyseessä olevasta aiheesta. Tutkimus toteutetaan selvittämällä jokaisesta artikkelista konjunktioiden kokonaismäärä sekä niiden sijoittuminen eri konjunktioiden alalajeihin. Näin pystytään vertailemaan kolmen eri tutkittavan ryhmän konjunktioiden määrällistä ja laadullista käyttöä.
Tutkielma osoittaa, että suomenkieliset kirjoittajat käyttävät akateemisessa ympäristössä erilaista kieltä kuin natiivit englanninpuhujat. Tulokset viittaavat myös siihen, että suomalaisten englanninkielenkäyttö on erilaista myös silloin, kun lukijakunnan odotetaan olevan suomalaista eikä englanninkielistä.
Avainsanat: kontrastiivinen retoriikka, konjunktio, natiivi ja nonnatiivi kielenkäyttö