Työtyytyväisyys ja työssä oppiminen - tapausesimerkkinä tavaratalo ja myyjän työ

Abstract

Sivuainetutkielma

Tutkimuksessa tarkastellaan työtyytyväisyyden ilmenemistä ja työssä oppimisen muotoja tutkimus-kohteena olleessa tavaratalossa ja erityisesti myyjän työssä. Lisäksi selvitetään työtyytyväisyyden ja työssä oppimisen kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä. Tämän päivän psykologinen työelämätutkimus on kohdistunut lähinnä työhyvinvoinnin ja työn imun, mutta toisaalta myös työstressin ja työuupumuksen teemoihin. Työtyytyväisyys ­tutkimus puolustaa kuitenkin edelleen paikkaansa, sillä sen voidaan katsoa olevan monen nykyään ”elinvoimaisemman” työpsykologian alueen tutkimussuuntauksen perusta. Työtyytyväisyyttä on tutkittu monilla eri aloilla. Huolimatta siitä, että esimerkiksi tunnettuun Karasekin malliin perustuvia tutkimuksia on tehty runsaasti, on kyseistä mallia sovellettu työssä oppimisen tutkimuksessa vielä toistaiseksi hyvin vähän. Palveluala on voimakkaasti laajeneva ala teollisuusmaissa, mistä syystä tavaratalo on tutkimuskohteena ajankohtainen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin työtyytyväisyyttä sekä sitä edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä tutkimuksen kohteena olleessa tavaratalossa ja asiakaspalvelutyössä. Tämän lisäksi selvitettiin myyjien tapoja oppia työssään sekä työssä oppimista edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä. Kolmantena tutkimustavoitteena oli hahmottaa, miten työtyytyväisyyttä sekä työssä oppimisen mahdollisuuksia voidaan parantaa ja tukea. Tutkimus perustuu kvalitatiiviselle tutkimusotteelle. Lähestymistapoina sovellettiin tapaustutkimusta, etnografista tutkimusta sekä yhteistoiminnallista tutkimusta. Pääosa aineistosta kerättiin tavaratalossa toteutetussa Työtyytyväisyys ­kehittämishankkeessa. Aineistojen keruussa hyödynnettiin haastattelu- ja keskustelumenetelmiä sekä osallistuvaa havainnointia. Aineistojen analysoinnissa sovellettiin sisällön analyysiä.

Tutkimusaineistojen perusteella tavaratalossa oli havaittavissa useita sekä yksilö-, yhteisö- että organisaatiotason työtyytyväisyyttä haittaavia tekijöitä. Ongelmakohdat liittyivät työn organisointiin ja työoloihin, työmotivaatioon, rooliristiriitoihin, kiireeseen, johtamiskulttuuriin sekä yhteistyöhön. Myyjien työssä oppimisen mahdollisuudet näyttäytyivät tutkimusaineistojen valossa monipuolisina, sisältäen sekä operationaalisia, sosiaalisia, kognitiivisia että reflektiivisiä oppimisprosesseja. Uusien tietojen ja taitojen jatkuva oppiminen oli välttämätön selviytymiskeino työssä. Oppimisen kannalta erityisen ongelmallisiksi osoittautuivat kuitenkin jatkuva kiire, vähäiset mahdollisuudet sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön sekä oppimisen painottuminen kapea-alaisesti henkilöstökoulutukseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työtyytyväisyyttä ja työssä oppimista estivät ja edistivät samankaltaiset tekijät. Keskeiseen rooliin asettuivat töiden organisointi, työntekijöiden motivaation tukeminen, sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäminen sekä kannustava ja demokraattinen joh-tamiskulttuuri.

Asiasanat: Työtyytyväisyys, työssä oppiminen, organisaation kehittäminen ja laadullinen tutkimus.