Sisu, sanattomuus ja suomalainen melankolia : Unkarilaisten suomenopiskelijoiden ja suomalaisten kirjallisuudenopiskelijoiden tulkinnat Petri Tammisen novellista ”Koti”

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan unkarilaisten suomenopiskelijoiden ja suomalaisten

kirjallisuudenopiskelijoiden tulkintoja Petri Tammisen novellista ”Koti” kokoelmasta

Piiloutujan maa (2002). Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat reseptioteorian ja kulttuurintutkimuksen käsitteet, joista etenkin tulkintayhteisö ja kansallinen identiteetti ovat keskeisellä sijalla. Lukeminen ja tulkinta ymmärretään työssä ennen kaikkea kulttuurisesti ja yhteisöllisesti rakentuneina.

Työssä pohditaan lukijan kansallisuuden vaikutusta kaunokirjallisen tekstin tulkinnassa sekä hahmotetaan lukijoiden tulkinnoissa ilmeneviä kansallisia representaatioita. Tulkintojen tarkastelun yhtenä keskeisenä juonteena on, millaista suomalaisuutta Tammisen novelli lukijoiden mielestä tuottaa. Opiskelijoiden tulkintojen rinnalla Tammisen novellin tuottamaa kuvaa suomalaisuudesta tarkastellaan myös ns. tutkijaluennan avulla. Teoreettisen pohjan suomalaisuuksien tarkastelulle tarjoavat kulttuurintutkimuksen ajatukset kansallisuudesta ja kirjallisuuden roolista kansallisen identiteetin rakentajana. Lukijoiden tulkintojen, tutkijaluennan ja teorian kautta hahmotellaan myös voidaanko Tammisen novellia kutsua nykyaikaiseksi kansalliseksi kertomukseksi.

Tulkintoja lähestytään vertailevan empiirisen lukijatutkimuksen näkökulmasta, mutta samalla hyödynnetään ja sovelletaan teoreettisen reseptiotutkimuksen käsitteistöä. Reseptioteorioiden kantavana ajatuksena on lukemisen aktiivisuuden ja dynaamisuuden korostaminen. Lukija ei näin ollen ole tekstin passiivinen vastaanottaja vaan aktiivinen merkityksentuottaja. Perinteisiä reseptioteorioita radikaalimmin lukijan roolia on tarkastellut amerikkalainen Stanley Fish (1980). Fishin mukaan teoksen tulkintaa määrää tulkintayhteisö, johon lukija kuuluu. Työssä tulkintayhteisön käsitettä hyödynnetään empiiriseen tutkimukseen soveltuvin osin, muun muassa tarkastelemalla muodostavatko unkarilaiset suomenopiskelijat ja suomalaiset kirjallisuudenopiskelijat kaksi erilaista tulkintayhteisöä.

Lukijaryhmien tulkinnoissa on havaittavissa sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Erot pohjautuvat pitkälti kulttuurisiin ja kielellisiin tekijöihin. Tulkintojen taustalla vaikuttavat myös opiskelijoiden erilaiset odotushorisontit ja kirjallinen ympäristö, joita työssä kartoitetaan ennen varsinaisten tulkintojen tarkastelua. Tulkinnallisista eroista merkittävimmät liittyvät erityisesti siihen, minkälaista suomalaisuutta Tammisen novelli lukijoiden mielestä rakentaa. Unkarilaisten opiskelijoiden tulkinnoissa näkyy voimakkaammin aiemmin luetun suomalaisen kaunokirjallisuuden vaikutus, kun taas suomalaiset opiskelijat pohjaavat tulkintansa vahvemmin henkilökohtaisiin kokemuksiinsa.

Tutkielman avainsanoja: reseptio, tulkintayhteisö, konkretisaatio, kansallinen identiteetti, kansallinen kertomus, suomalaisuus