Työntekijöiden oppimista ja kehittymistä edistäviä sekä estäviä tekijöitä. Oppimisympäristönä tehdas

Abstract

Pro gradu -työni on osa laajempaa vuonna 2006 alkanutta kehittämishanketta, jonka alkuvaiheeseen sijoittui laaja, yrityksen neljän tehtaan tuotanto- ja toimistohenkilöstöä koskeva kyselymuotoinen kehittämistarvekartoitus. Tutkimukseni aineistona on yhden tehtaan kyselyvastaukset. Tutkimuksessani selvitän teollisuustyöntekijöiden oppimista ja kehittymistä edistäviä sekä estäviä tekijöitä. Näitä tekijöitä käsittelen viiden teeman pohjalta, joista ensimmäinen liittyy työpaikan johtamis- ja toimintatapoihin, vuorovaikutukseen sekä tiedonkulkuun. Toinen teema kytkeytyy työntekijöiden työtehtävien ominaisuuksiin ja järjestelyihin sekä työntekijöiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin. Kolmas teema kytkeytyy oppimisresurssien tarjontaan ja neljäs työntekijöiden oppimis- ja kehittymiskiinnostukseen. Lisäksi tarkastelen sitä, onko tuotantotyöntekijöiden ja toimistotyöntekijöiden välillä eroja oppimiseen ja kehittymiseen vaikuttavissa tekijöissä. Tutkimukseni on sekä kokonaistutkimus että kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä toteutettu tapaustutkimus, sillä tarkastelen koko tehtaan tuotanto- ja toimistohenkilöstöä omassa tehdaskontekstissaan.

Aineisto kerättiin lomakekyselyn muodossa. Tutkimukseni kohteena on yhteensä 109 työntekijää eli 81 tuotannon työntekijää (vastausprosentti 92,6) ja 28 toimistotyöntekijää (vastausprosentti 57,1). Kyselyvastaukset analysoin SPSS for Windows -tilasto-ohjelmalla. Sekundaariaineistona käytän hankkeen asiantuntijoiden tekemiä kokousmuistioita sekä asiantuntijoilta ja yrityksen henkilöstöpäälliköltä saamiani tietoja tehtaan toimintaan liittyen.

Tutkimustulosten perusteella tuotantotyöntekijät ovat toimistotyöntekijöihin verrattuna eristetyssä roolissa, mikä näkyy lähes kaikissa tuloksissa, jotka koskettavat työntekijöiden arvioita tehtaan johtamiseen, yleisiin toimintatapoihin sekä tiedonkulkuun ja vuorovaikutukseen liittyen. Tämä estää huomattavasti sekä yksilöllisiä että kollektiivisia oppimistilanteita. Toimistotyöntekijöiden työn ominaisuudet, järjestelyt sekä vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet antavat heille myös paremmat oppimis- ja kehittymismahdollisuudet. Tarjotut oppimisresurssitkin kohdentuvat muun muassa koulutuksen osalta paremmin toimistotyöntekijöiden suuntaan, lukuun ottamatta aikaa, jota kummallakaan ammattiryhmällä ei ole esimerkiksi työn kehittämiseen. Tehtaalla ei ole käytössä järjestelmällistä työkiertoa, eikä se oppimis- ja kehittymismahdollisuutena saanut jatkoakaan ajatellen kovin suurta kannatusta kummassakaan ammattiryhmässä.

Tulosten perusteella avoimella vuorovaikutuksella, paremmalla tiedonkululla ja hyvillä kannustimilla olisi edistävää vaikutusta myös työntekijöiden oppimiseen ja kehittymiseen työssään sekä työn ja työpaikan kehittämiseen.

Asiasanat: tapaustutkimus, kyselytutkimus, työssä oppiminen, oppimisresurssit, oppimiskiinnostus