Jin, Jang ja journalismi. Journalismin ideasta ja sen sukupuolittumisesta
HONGISTO, SANNA (2007)
HONGISTO, SANNA
2007
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-09-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17210
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17210
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena on selvittää, onko journalismilla joitakin pysyviä ideoita, ja jos on, onko niillä yhteys sukupuoliin. Analyysini kohteena ovat journalismin tutkimuksessa esiintyneet näkemykset journalismin ideasta. Keskeisiä analyysin kohteita ovat esimerkiksi Michael Schudsonin Discovering the News, John C. Hartsockin A History of American Literary Journalism sekä Risto Kuneliuksen Journalismi nelijalkaisena otuksena.
Vaikka tutkin historiaa, päämääränäni on hahmottaa pysyviä ideoita, joita historian dynaaminen prosessi vain ilmentää. Valitsemassani aineistossa korostuu kaksi journalismin ideaa: tiedonvälitys ja tarinankerronta. Suhteutan journalismin muita historiallisia ideoita noihin kahteen. Pohdin sitä, miten tiedonvälityksen ja tarinankerronnan on sanottu näkyvän journalismin esimuodoissa ja niiden jälkeisissä vaiheissa, aina nykypäivään asti. Aineistossani tutkijat esittävät näkemyksiä, joiden mukaan tiedonvälitys ja tarinankerronta teoreettisina käsitteinä sekoittuvat toisiinsa. Alankin ymmärtää tiedonvälityksen ja tarinankerronnan toistensa suhteellisiksi vastakohdiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että mikään journalismin muoto ei ole yksiselitteisesti tiedonvälitystä tai tarinankerrontaa, vaan niissä on aina toistensa siemen.
Sen jälkeen tutustun teksteihin, jotka puhuvat naisen ja feminiinisen asemasta käytännön toimitustyön rakenteissa. Tämän aineiston perusteella liitän tiedonvälityksen maskuliiniseen eli mieheen ja tarinankerronnan feminiiniseen eli naiseen. Väitän tutkielmassani, että journalismi on rakenteellisesti sukupuolittunutta siten, että maskuliininen tiedonvälitysperinne hallitsee feminiinistä tarinankerrontaperinnettä. Ymmärrän maskuliinisen ja feminiinisen essentialistisen feminismin mukaisesti ruumiillisiin sukupuoliin yhdistyviksi käsitteiksi. Päätelmäni siis on, että naiset ja feminiininen kompetenssi ovat journalismissa jääneet miesten ja maskuliinisen jalkoihin. Perehdyn essentialistisista ajattelijoista etenkin Luce Irigarayyn.
Esitän tutkielmassani, että tulevaisuuden hyvän journalismin avain voi olla feminiinisen ja maskuliinisen tasapainottaminen. Etsin teoreettista tukea tasapainottamiselle kiinalaisesta Jin/Jang-teoriasta. Sen mukaan kaikissa maailmankaikkeuden ilmiöissä on kaksi perusideaa, jotka ovat toistensa suhteellisia vastakohtia. Käsitän tiedonvälityksen eli maskuliinisen Jangiksi ja tarinankerronnan eli feminiinisen Jiniksi. Argumentoin muun muassa sitä käsitystä vastaan, että viihdejournalismi olisi feminiinistä, ja hahmotan viihteen paikkaa feminiininenmaskuliininen-akselilla. Esitän tutkielmassani, että feminiinisen journalismin avainkäsitteitä on kohtaaminen, kun taas maskuliininen journalismi kiteytyy sanaan raportoiminen. Feminiinisen journalismin määrittelyn avain on pohdintojeni perusteella tunteen käsite; maskuliininen journalismi perustuu aineistoni mukaan järkeen.
ASIASANAT: journalismi, journalismin historia, journalismin idea, hyvä journalismi, Jin ja Jang, järki, tunne, maskuliininen, feminiininen, objektiivinen, subjektiivinen, viihdejournalismi.
Vaikka tutkin historiaa, päämääränäni on hahmottaa pysyviä ideoita, joita historian dynaaminen prosessi vain ilmentää. Valitsemassani aineistossa korostuu kaksi journalismin ideaa: tiedonvälitys ja tarinankerronta. Suhteutan journalismin muita historiallisia ideoita noihin kahteen. Pohdin sitä, miten tiedonvälityksen ja tarinankerronnan on sanottu näkyvän journalismin esimuodoissa ja niiden jälkeisissä vaiheissa, aina nykypäivään asti. Aineistossani tutkijat esittävät näkemyksiä, joiden mukaan tiedonvälitys ja tarinankerronta teoreettisina käsitteinä sekoittuvat toisiinsa. Alankin ymmärtää tiedonvälityksen ja tarinankerronnan toistensa suhteellisiksi vastakohdiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että mikään journalismin muoto ei ole yksiselitteisesti tiedonvälitystä tai tarinankerrontaa, vaan niissä on aina toistensa siemen.
Sen jälkeen tutustun teksteihin, jotka puhuvat naisen ja feminiinisen asemasta käytännön toimitustyön rakenteissa. Tämän aineiston perusteella liitän tiedonvälityksen maskuliiniseen eli mieheen ja tarinankerronnan feminiiniseen eli naiseen. Väitän tutkielmassani, että journalismi on rakenteellisesti sukupuolittunutta siten, että maskuliininen tiedonvälitysperinne hallitsee feminiinistä tarinankerrontaperinnettä. Ymmärrän maskuliinisen ja feminiinisen essentialistisen feminismin mukaisesti ruumiillisiin sukupuoliin yhdistyviksi käsitteiksi. Päätelmäni siis on, että naiset ja feminiininen kompetenssi ovat journalismissa jääneet miesten ja maskuliinisen jalkoihin. Perehdyn essentialistisista ajattelijoista etenkin Luce Irigarayyn.
Esitän tutkielmassani, että tulevaisuuden hyvän journalismin avain voi olla feminiinisen ja maskuliinisen tasapainottaminen. Etsin teoreettista tukea tasapainottamiselle kiinalaisesta Jin/Jang-teoriasta. Sen mukaan kaikissa maailmankaikkeuden ilmiöissä on kaksi perusideaa, jotka ovat toistensa suhteellisia vastakohtia. Käsitän tiedonvälityksen eli maskuliinisen Jangiksi ja tarinankerronnan eli feminiinisen Jiniksi. Argumentoin muun muassa sitä käsitystä vastaan, että viihdejournalismi olisi feminiinistä, ja hahmotan viihteen paikkaa feminiininenmaskuliininen-akselilla. Esitän tutkielmassani, että feminiinisen journalismin avainkäsitteitä on kohtaaminen, kun taas maskuliininen journalismi kiteytyy sanaan raportoiminen. Feminiinisen journalismin määrittelyn avain on pohdintojeni perusteella tunteen käsite; maskuliininen journalismi perustuu aineistoni mukaan järkeen.
ASIASANAT: journalismi, journalismin historia, journalismin idea, hyvä journalismi, Jin ja Jang, järki, tunne, maskuliininen, feminiininen, objektiivinen, subjektiivinen, viihdejournalismi.