Tankamuoto Arto Lapin lyriikassa
VAUHKONEN, MARI (2007)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2007
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Hyväksymispäivämäärä
2007-08-30Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani tankamuotoa tamperelaisen runoilijan Arto Lapin lyriikassa. Arto Lappi hyödyntää runoissaan runsaasti tankamittaa, joka on alun perin vanha japanilainen runomitta. Lisäksi Lappi kirjoittaa haikuja ja muita mitallisen kaltaisia runoja. Tutkimukseni kohteena ovat Lapin kolme runokokoelmaa Ei perhonen siivistään tiedä (2001), Kukko puussa (2002) ja Oravan portaat (2004). Tankamuotoon sisällytän mitan lisäksi tankan rakenteellisia ja muita traditionaalisiksi katsottuja piirteitä. Kiinnitän tarkastelussani huomiota myös runojen sisällöllisiin elementteihin.
Tanka saattaa vaikuttaa yksinkertaiselta runomitalta, mutta tiiviys tekee siitä haasteellisen. Pelkkä mittaan 5-7-5-7-7 sullominen ei vielä tee runosta tankaa. Vaikka tanka on muodoltaan pieni, se on sisällöltään usein suuri. Tanka nostaa näkyville pieniä asioita, hetkiä ja tunnelmia, jotka kiivastahtisessa nykymaailmassa helposti jäävät huomaamatta.
Arto Lapin tankarunojen käsittelyn tarkoitus on selvittää, millaista tankaa Lappi kirjoittaa. Suomessa tankarunoa on kirjoitettu ja luettu etenkin Tuomas Anhavan tankasuomennoksillaan rakentamiin käsityksiin nojaten. Voi pohtia, missä määrin suomalainen tankaruno voi olla tai sen pitäisi olla japanilaisen esikuvansa kaltainen. Erityisen kiinnostavaksi tutkielman etenemisen myötä nousee mitan ja sisällön välinen vuorovaikutus; kumpi määrää kumpaa, mikä on lopulta olennaista.
Asiasanat: lyriikka, tanka, tankamuoto, runomitta, Arto Lappi
Tanka saattaa vaikuttaa yksinkertaiselta runomitalta, mutta tiiviys tekee siitä haasteellisen. Pelkkä mittaan 5-7-5-7-7 sullominen ei vielä tee runosta tankaa. Vaikka tanka on muodoltaan pieni, se on sisällöltään usein suuri. Tanka nostaa näkyville pieniä asioita, hetkiä ja tunnelmia, jotka kiivastahtisessa nykymaailmassa helposti jäävät huomaamatta.
Arto Lapin tankarunojen käsittelyn tarkoitus on selvittää, millaista tankaa Lappi kirjoittaa. Suomessa tankarunoa on kirjoitettu ja luettu etenkin Tuomas Anhavan tankasuomennoksillaan rakentamiin käsityksiin nojaten. Voi pohtia, missä määrin suomalainen tankaruno voi olla tai sen pitäisi olla japanilaisen esikuvansa kaltainen. Erityisen kiinnostavaksi tutkielman etenemisen myötä nousee mitan ja sisällön välinen vuorovaikutus; kumpi määrää kumpaa, mikä on lopulta olennaista.
Asiasanat: lyriikka, tanka, tankamuoto, runomitta, Arto Lappi