Sveitsin yritysverojärjestelmän tarjoamat edut suomalaisen yrityksen sijoittautumisen yhteydessä

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia veroetuja Sveitsi tarjoaa yrityksille, ja miten niitä hyödyntäviä suomalaisia yrityksiä verotetaan sekä Sveitsissä että Suomessa. Lisäksi tehdään selkoa yrityksen kansainvälisen liiketoiminnan yhteydessä kohtaamista verotukseen vaikuttavista seikoista ja pyritään selvittämään edullisimpia toiminnan malleja. Tutkimus käsittelee Sveitsiin sijoittautuvan yrityksen verotusta myös yleisemmällä tasolla ja pyrkii selvittämään liittovaltiomuodosta johtuvia erikoisolosuhteita. Sveitsin keskimääräinen yritysverokanta on Suomen voimassa olevaa yhteisöverokantaa alempi, mutta paikoitellen Sveitsin verokanta on jopa korkeampi kuin Suomen, joten Sveitsin sisäinen verosuunnittelu tulee huomioida sijoittautumisessa.

Tutkimuksen tekee ajankohtaiseksi Euroopan unionin helmikuussa 2007 esittämä kritiikki Sveitsin paikoitellen alhaisia verokantoja sekä esimerkiksi valtion avustusten mahdollistamia holding-, seka- ja hallintoyhtiöille myönnettäviä veroetuja kohtaan. EU katsoo näiden olevan uhka sisämarkkinoille ja rikkovan Sveitsin ja EU:n välillä solmittuja sopimuksia. Mielenkiintoista Sveitsin yritysverojärjestelmässä on myös sen moniportaisuus, johon tutkimuksessa myös perehdytään. Valtion sisäinen verokilpailu on mahdollistanut verokilpailun laajuuden. Verotusoikeus on jaettu valtiolle, vahvan itsemääräämisoikeuden omaaville kantoneille ja kunnille, joten sijoittautuminen Sveitsiin voi olla monimutkaisempaa kuin moniin muihin perinteisempiin aggressiivista verokilpailua harjoittaviin valtioihin.

Tutkielmassa käytetään pääasiassa oikeusdogmaattista metodia Sveitsin voimassaolevan lainsäädännön tutkimiseen. Lisäksi tutkimuskohteena ovat verosopimusoikeus sekä Suomen sisäinen lainsäädäntö. Kansainvälisistä sopimuksista merkityksellisimpiä ovat Suomen ja Sveitsin välillä solmittu sopimus kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta sekä Euroopan unionin ja Sveitsin välillä solmitut bilateraalisopimukset. Tutkimuksessa hyödynnetään myös jonkin verran oikeusvertailun metodia, muun muassa kantonien välisten erojen vertailussa.