Hoivayrittäjien näkemykset kuntayhteistyöstä ja sen haasteista
LAHTINEN, KAIJA RIITTA (2007)
2007
Kansanterveystiede - Public Health
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-08-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17185
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17185
Tiivistelmä
Väestön vanhenemisesta johtuva palvelutarpeen lisääntyminen sekä kuntasektorin palvelutuotannon uudistuminen johtavat siihen, että tulevaisuudessa palveluita tullaan ostamaan yhä enemmän yksityisiltä toimijoilta. Ikääntyneiden kuluttajien elintason, elämäntapojen ja vaatimustason muutokset vaikuttavat palvelujen kysyntää lisäävästi. Tarvitaankin toimintamalleja, joissa hyödynnetään eri toimijoiden vahvuuksia ja järjestetään palveluita yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken. (Valtiovarainministeriö 2006.)
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten hoivayrittäjät puhuvat yhteistyöstä kuntasektorin kanssa ja miten he yhteistyökäytäntöjä sekä niiden kehittämispyrkimyksiä määrittelevät. Toisena tavoitteena on kartoittaa, miten hoivayrittäjät puhuvat hoivatyön laadusta keskustellessaan yhteistyökäytännöistä.
Tutkimuksen ryhmähaastatteluihin osallistui 14 hoivayrittäjää kymmenestä hoiva alan yrityksestä. Teoreettisena lähtökohtana on sosiaalinen konstruktivismi, jonka mukaan puhetta tuottamalla välitetään sosiaalista todellisuutta ja vaikutetaan siihen. Aineiston analysoinnin välineenä on käytetty diskurssianalyyttisiä menetelmiä.
Yhteistyö kunnan kanssa perustuu ostopalvelusopimuksiin. Kunnilla on myös lain velvoittama yksityisten palveluntuottajien tuottamien palvelujen laadun valvontavastuu. Virallisen yhteistyön lisäksi yrittäjät toivovat palvelujen todellista verkostoitumista käytännössä. Yhteistyön osapuolena haastatellut hoivayrittäjät haluaisivat kokea olevansa yhdenvertaisia palvelujen tuottajina, voimavara, joilla on palvelukokonaisuutta kehittävä ja täydentävä vaikutus.
Hoivayrittäjien diskurssit kertovat heidän näkemyksensä hoivatyön laatukriteereistä, joita ovat asiakkaan tarpeita vastaava hoitojärjestely, omahoitajuus, hyvä kohtelu, riittävä ja ammattitaitoinen henkilökunta sekä työn hyvä suunnittelu ja johtaminen.
Avainsanat: hoivayrittäjyys, yhteistyö, palvelujen kehittäminen, hoivan laatu, kilpailuttaminen.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten hoivayrittäjät puhuvat yhteistyöstä kuntasektorin kanssa ja miten he yhteistyökäytäntöjä sekä niiden kehittämispyrkimyksiä määrittelevät. Toisena tavoitteena on kartoittaa, miten hoivayrittäjät puhuvat hoivatyön laadusta keskustellessaan yhteistyökäytännöistä.
Tutkimuksen ryhmähaastatteluihin osallistui 14 hoivayrittäjää kymmenestä hoiva alan yrityksestä. Teoreettisena lähtökohtana on sosiaalinen konstruktivismi, jonka mukaan puhetta tuottamalla välitetään sosiaalista todellisuutta ja vaikutetaan siihen. Aineiston analysoinnin välineenä on käytetty diskurssianalyyttisiä menetelmiä.
Yhteistyö kunnan kanssa perustuu ostopalvelusopimuksiin. Kunnilla on myös lain velvoittama yksityisten palveluntuottajien tuottamien palvelujen laadun valvontavastuu. Virallisen yhteistyön lisäksi yrittäjät toivovat palvelujen todellista verkostoitumista käytännössä. Yhteistyön osapuolena haastatellut hoivayrittäjät haluaisivat kokea olevansa yhdenvertaisia palvelujen tuottajina, voimavara, joilla on palvelukokonaisuutta kehittävä ja täydentävä vaikutus.
Hoivayrittäjien diskurssit kertovat heidän näkemyksensä hoivatyön laatukriteereistä, joita ovat asiakkaan tarpeita vastaava hoitojärjestely, omahoitajuus, hyvä kohtelu, riittävä ja ammattitaitoinen henkilökunta sekä työn hyvä suunnittelu ja johtaminen.
Avainsanat: hoivayrittäjyys, yhteistyö, palvelujen kehittäminen, hoivan laatu, kilpailuttaminen.