Johtajuuden ja sen kehittämisen moninaiset tulkinnat osaamisyhteisössä
LAAKSO, RIIKKA (2007)
LAAKSO, RIIKKA
2007
Aikuiskasvatus - Adult Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-08-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17170
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17170
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee johtajuuden ja sen kehittämisen moninaisia tulkintoja osaamisyhteisön näkökulmasta. Aineistona on käytetty keskolaiseen johtajuusvalmennukseen osallistuneiden opiskelijoiden ja koulutuksen tuottajien tulkintoja johtajuudesta ja sen kehittämisestä. Opiskelijat ovat K-ryhmän kauppiaita ja keskijohtoa. Koulutuksen tuottajat edustavat Keskon sisäistä koulutusorganisaatiota. Aineistonkeruu suoritettiin ryhmä- ja yksilöhaastatteluilla, joissa hyödynnettiin esikyselyssä havaittuja teemoja.
Teoreettisessa viitekehyksessä tuodaan esiin johtajuuden moninaista luonnetta institutionaalisen näkökulman ohella sekä jaettujen käytänteiden että roolien avulla. Johtajuus määritellään sosiaalisen toimintakontekstin kautta. Johtajuuden moninaisuutta tarkastellaan Robert E. Quinnin luoman kilpailevien arvojen malliin perustuen kenttänä, jossa toimintaympäristö ohjaa johtajuuden tulkintaa. Mallissa tuodaan yhteen joustavuuden ja kontrollin sekä sisäisen ja ulkoisen ympäristön vaatimukset. Sen tavoitteena on polaarisen ja osittaisen tulkinnan sijaan holistinen näkemys johtajuudesta.
Osaamisyhteisöissä kuvataan ja luodaan jaettuja tulkintoja jatkuvassa neuvotteluprosessissa, ja tulkinnat kiinnitetään arkisiin kokemuksiin. Neuvotteluprosessi edellyttää osallistumista yhteisöön ja kokemusten esineellistämistä, sillä johtajuuden tulkinnat liittyvät käytänteisiin, joille annetaan merkitys yhteisössä. Merkitysten luomisen ohella tapahtuu myös oppimista ja kehittämistä. Jaettuja merkityksiä on kritisoitu siitä, että yhteisöjen sisällä on jatkuvasti olemassa neuvoteltujen merkitysten ohella myös muita mahdollisia tulkintoja, ja siten jakaminen on mahdollista vain osittain. Merkitysten jakaminen on kuitenkin myös mahdollisuus uusien tulkintojen syntymiselle.
Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että johtajuutta tulkitaan vähittäiskaupan näkökulmasta johtajakeskeisenä toimintana, joka kiinnittyy johtajalle ominaisiin toimintatapoihin. Johtajuuden holistisuus ei tehdyn tutkimuksen valossa ole vallitseva tulkintatapa, vaikka moninaisuutta esiintyy johtajaroolien muodossa. Moninaisia tulkintoja edustavat kauppiasjohtajuuden ja keskolaisen johtajuuden kuvaukset. Kauppiasjohtajuudessa keskeisimmät tulkinnat liittyvät tietämiseen sekä ympäristöön sopeutumiseen. Keskolaisessa johtajuudessa taas moninaisimmat kuvaukset liittyvät johtajan rooliin. Johtajuuden kehittämistä kuvataan toiminnan kautta ja oppimista pidetään oman työn reflektoimisena, jota tehdään näkyväksi yhteisössä. Tutkimuksen perusteella käytänteiden jakamista tulisi vahvistaa osana johtajuuden tulkintaa ja kehittämistä.
Avainsanat: johtajuus, kilpailevat arvot, osaamisyhteisöt, merkitykset, käytänteet, neuvotteluprosessi
Teoreettisessa viitekehyksessä tuodaan esiin johtajuuden moninaista luonnetta institutionaalisen näkökulman ohella sekä jaettujen käytänteiden että roolien avulla. Johtajuus määritellään sosiaalisen toimintakontekstin kautta. Johtajuuden moninaisuutta tarkastellaan Robert E. Quinnin luoman kilpailevien arvojen malliin perustuen kenttänä, jossa toimintaympäristö ohjaa johtajuuden tulkintaa. Mallissa tuodaan yhteen joustavuuden ja kontrollin sekä sisäisen ja ulkoisen ympäristön vaatimukset. Sen tavoitteena on polaarisen ja osittaisen tulkinnan sijaan holistinen näkemys johtajuudesta.
Osaamisyhteisöissä kuvataan ja luodaan jaettuja tulkintoja jatkuvassa neuvotteluprosessissa, ja tulkinnat kiinnitetään arkisiin kokemuksiin. Neuvotteluprosessi edellyttää osallistumista yhteisöön ja kokemusten esineellistämistä, sillä johtajuuden tulkinnat liittyvät käytänteisiin, joille annetaan merkitys yhteisössä. Merkitysten luomisen ohella tapahtuu myös oppimista ja kehittämistä. Jaettuja merkityksiä on kritisoitu siitä, että yhteisöjen sisällä on jatkuvasti olemassa neuvoteltujen merkitysten ohella myös muita mahdollisia tulkintoja, ja siten jakaminen on mahdollista vain osittain. Merkitysten jakaminen on kuitenkin myös mahdollisuus uusien tulkintojen syntymiselle.
Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että johtajuutta tulkitaan vähittäiskaupan näkökulmasta johtajakeskeisenä toimintana, joka kiinnittyy johtajalle ominaisiin toimintatapoihin. Johtajuuden holistisuus ei tehdyn tutkimuksen valossa ole vallitseva tulkintatapa, vaikka moninaisuutta esiintyy johtajaroolien muodossa. Moninaisia tulkintoja edustavat kauppiasjohtajuuden ja keskolaisen johtajuuden kuvaukset. Kauppiasjohtajuudessa keskeisimmät tulkinnat liittyvät tietämiseen sekä ympäristöön sopeutumiseen. Keskolaisessa johtajuudessa taas moninaisimmat kuvaukset liittyvät johtajan rooliin. Johtajuuden kehittämistä kuvataan toiminnan kautta ja oppimista pidetään oman työn reflektoimisena, jota tehdään näkyväksi yhteisössä. Tutkimuksen perusteella käytänteiden jakamista tulisi vahvistaa osana johtajuuden tulkintaa ja kehittämistä.
Avainsanat: johtajuus, kilpailevat arvot, osaamisyhteisöt, merkitykset, käytänteet, neuvotteluprosessi