Eläväksi haukuttu Kalevala : Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalan aikuis- ja lapsilukijoiden vastaanotto
VIRTANEN, TARJA (2007)
VIRTANEN, TARJA
2007
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-07-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17168
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17168
Tiivistelmä
Tutkielmassani käsittelen Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala -kuvakirjan (1992) vastaanottoa. Tutkimusaineistooni kuuluu 75 lapsilukijoiden Koirien Kalevalaa arvioivaa kirjoitelmaa vuonna 2005 ja 35 aikuislukijoiden kirjoittamaa kirjallisuusarvostelua teoksen ilmestymisen aikoihin vuosina 1992 ja 1993. Tutkimusaineistosta nousi esille teoksen intertekstuaalisuus teksteissä ja Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisten maalausten pohjalta Kunnaksen piirtämissä mukaelmissa. Kuvissa ja teksteissä konkretisoituu Kalevalan modernisointi eli uudelleenkirjoitus. Modernisointia ja sen tarvetta tarkastellaan laajemmin reseptioanalyysissä. Modernisoinnin lisäksi keskeisenä ongelmana on Koirien Kalevalan vastaanoton perusteella kuvata kuvakirjan asemaa suomalaisessa lastenkirjallisuuden genressä. Analysoin reseptiossa esiin nousevia Kunnaksen Koirien Kalevalan piirteitä kuvakirjana, jolloin myös kuvat käsitetään teksteinä. Tutkimuksen teoreettinen tausta pohjautuu kuvakirjojen ja Kalevalan tutkimusjatkumolle.
Tutkimus osoittaa, että Koirien Kalevala kuuluu lajityypiltään kuvakirjoihin. Teosta voidaan pitää eläintarinana, taidesatuna ja karnevalistisena ihmesatuna. Sen lukijakunta on lapsille rajattua kuvakirjaa kattavampi. Niin aikuis- kuin lapsilukijatkin nauttivat aineiston perusteella teoksen kuvien ja tekstien huumorista ja oivalluksista. Tutkimustulosten perusteella Koirien Kalevala -kuvakirja edustaa erinomaisesti Elias Lönnrotin Kalevalan jatkumossa sen yhtä modernisointia, joka tavoittaa hyvin niin lapsi- kuin aikuislukijankin.
Aiemmissa tutkimuksessa on nostettu esiin kysymys: Onko kuvakirjalla mahdollisuus kanonisoitua osaksi suomalaista lasten- ja nuortenkirjallisuuden kaanonia? Tässä tutkimuksessa käy ilmi, että Koirien Kalevalan elinkaari on jatkunut lähes 15 vuoden ajan. Sitä on myyty yli 150 000 nidettä. Tulosten perusteella aikuislukijat kokivat tarpeelliseksi Kalevalan modernisoinnin ja arvostivat Kunnaksen kulttuurin siirtoa vaalivaa työtä. Lapsilukijat osoittivat kykenevänsä ymmärtämään kuvakerrontaa sekä tuntevansa Kunnaksen kuvakirjatuotantoa laajasti. Näiden seikkojen lisäksi Koirien Kalevalan kanonisoitumista edesauttavat Kunnaksen saamat lukuisat palkinnot kuvakirjailijan työstä. Tämän tutkimuksen perusteella Koirien Kalevala on kanonisoituva kuvakirja.
Tutkimus perustuu tekstikäsitykseen, jonka mukaan kirjan kuvitus on semioottisen käsitteistön mukaan teksti. Aikuislukijat kirjoittivat Koirien Kalevalan kuvista tekstin kuvituksena. Heidän kuvalukutaitonsa on enemmän kuvaileva kuin analyyttinen. Lapsilukijat käyttivät kuvaa tekstin seuraamiseen ja ymmärtämiseen, mutta osalle heistä yksin kuva kertoi tarinan. Tämän tutkimuksen perusteella jää kaipaamaan jatkotutkimusta, jossa Kunnaksen kuvitusta tutkittaisiin tekstinä narratologian käsittein.
Asiasanat: Kalevala, kuvakirja, lastenkirjallisuus, reseptiotutkimus, kaanon, kuva, teksti, modernisointi eli uudelleenkirjoitus
Tutkimus osoittaa, että Koirien Kalevala kuuluu lajityypiltään kuvakirjoihin. Teosta voidaan pitää eläintarinana, taidesatuna ja karnevalistisena ihmesatuna. Sen lukijakunta on lapsille rajattua kuvakirjaa kattavampi. Niin aikuis- kuin lapsilukijatkin nauttivat aineiston perusteella teoksen kuvien ja tekstien huumorista ja oivalluksista. Tutkimustulosten perusteella Koirien Kalevala -kuvakirja edustaa erinomaisesti Elias Lönnrotin Kalevalan jatkumossa sen yhtä modernisointia, joka tavoittaa hyvin niin lapsi- kuin aikuislukijankin.
Aiemmissa tutkimuksessa on nostettu esiin kysymys: Onko kuvakirjalla mahdollisuus kanonisoitua osaksi suomalaista lasten- ja nuortenkirjallisuuden kaanonia? Tässä tutkimuksessa käy ilmi, että Koirien Kalevalan elinkaari on jatkunut lähes 15 vuoden ajan. Sitä on myyty yli 150 000 nidettä. Tulosten perusteella aikuislukijat kokivat tarpeelliseksi Kalevalan modernisoinnin ja arvostivat Kunnaksen kulttuurin siirtoa vaalivaa työtä. Lapsilukijat osoittivat kykenevänsä ymmärtämään kuvakerrontaa sekä tuntevansa Kunnaksen kuvakirjatuotantoa laajasti. Näiden seikkojen lisäksi Koirien Kalevalan kanonisoitumista edesauttavat Kunnaksen saamat lukuisat palkinnot kuvakirjailijan työstä. Tämän tutkimuksen perusteella Koirien Kalevala on kanonisoituva kuvakirja.
Tutkimus perustuu tekstikäsitykseen, jonka mukaan kirjan kuvitus on semioottisen käsitteistön mukaan teksti. Aikuislukijat kirjoittivat Koirien Kalevalan kuvista tekstin kuvituksena. Heidän kuvalukutaitonsa on enemmän kuvaileva kuin analyyttinen. Lapsilukijat käyttivät kuvaa tekstin seuraamiseen ja ymmärtämiseen, mutta osalle heistä yksin kuva kertoi tarinan. Tämän tutkimuksen perusteella jää kaipaamaan jatkotutkimusta, jossa Kunnaksen kuvitusta tutkittaisiin tekstinä narratologian käsittein.
Asiasanat: Kalevala, kuvakirja, lastenkirjallisuus, reseptiotutkimus, kaanon, kuva, teksti, modernisointi eli uudelleenkirjoitus