Projektit muutosjohtamisen välineenä
LINDFORS, NOORA (2007)
LINDFORS, NOORA
2007
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-08-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17165
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17165
Tiivistelmä
Kunnat ovat nykyään jatkuvassa muutoksen tilassa. Toimintaympäristön muuttuessa myös johtamisjärjestelmien täytyy muuttua. Kunnanjohtajilta vaaditaan yhä enemmän strategisen johtamisen taitoja eli kykyä nähdä kunnan toiminta pitkällä aikavälillä sekä kykyä tunnistaa tarvittavat muutokset kunnan elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ja tarvittavien palvelujen turvaamiseksi. Jotta muutos kyettäisiin toteuttamaan onnistuneesti, tarvitaan muutosjohtamisen taitoja sekä mekanismi muutoksen toteuttamiseksi. Muutoksen luontevimpana toteutustapana pidetään projektityöskentelyä.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää kuinka kunnanjohtajat kokevat muutosjohtamisen ja kuinka se vaikuttaa kunnanjohtajan työhön. Lisäksi selvitetään, kuinka kunnanjohtajien mielestä projekteja käytetään muutoksen toteuttamisessa ja millaisena kunnanjohtajat näkevät oman roolinsa projektityössä.
Tutkielma on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka empiirinen osuus toteutettiin haastatteluiden avulla. Tutkielmaa varten haastateltiin Hauhon, Hattulan, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kalvolan, Rengon ja Tuuloksen kunnanjohtajia. Kunnat kuuluvat Hämeenlinnan seutukuntaan. Hämeenlinnan seudulla on toteutettu useita seudullisia projekteja, joiden kautta on toimeenpantu mittaviakin muutoksia. Tästä syystä seutua voidaan pitää edistyksellisenä ja esimerkillisenä seutuna. Haastattelut toteutettiin helmi-huhtikuussa 2007.
Kunnanjohtajien mukaan suurin osa kuntia koskettavista muutoksista lähtee ulkoapäin. Lähes kaikki kunnanjohtajat nimesivät PARAS-hankkeen tämän hetken voimakkaimmaksi muutoksien aiheuttajaksi kunnissa. Lisäksi muutoksia aiheuttavat kuntien taloudellinen tilanne, väestörakenteen muutokset sekä kuntaorganisaation kehittäminen. Kunnanjohtajien mielestä muutosjohtajan tehtävä on tarkastella kuntaa ja sen toimintaa kokonaisuutena. Muutosjohtajan tulee kyseenalaistaa vanhat toimintatavat sekä havaita ja tunnustaa tarvittavat muutokset. Muutosjohtajan tulee olla aktiivinen osallistuja, joka vakuuttaa ihmiset muutoksesta sekä sitouttaa ja motivoi heitä muutostyöhön.
Projekteihin kunnanjohtajat suhtautuivat sekä myönteisesti että kriittisesti. Osa kunnanjohtajista koki projektit hyvänä menetelmänä toteuttaa muutosta, kun osa puolestaan koki ne enemmän aikaa vievänä työskentelytapana. Yleisesti kielteinen suhtautuminen projekteihin ajateltiin johtuvan projektien paljoudesta, niiden heikoista tuloksista sekä muutoksiin liittyvistä peloista. Projektien hyötyinä kunnanjohtajat pitivät niiden suunnitelmallisuutta, hyvää hallittavuutta, organisoitavuutta sekä aika- ja resurssirajoitteisuutta. Projektien heikkouksina kunnanjohtajat pitivät projektityön rasittavuutta.
Kunnanjohtajien mielestä projektinhallintatapa riippui siitä ovatko kunnanjohtajat itse projektissa mukana vai eivät. Projektinhallinta koostuu kunnanjohtajan näkökulmasta vaikuttamisesta, seurannasta ja varmistamisesta. Kunnanjohtaja voi kunnan strategisena johtajana vaikuttaa siihen, millaisia projekteja kunnassa perustetaan. Hänen tehtävänään on seurata niiden etenemistä ja varmistaa, että projektilla on kaikki edellytykset onnistua ja projekti pysyy asetetuissa raameissa.
Kunnanjohtajien mukaan yksi muutostyön suurimmista haasteista on muutoksen jalkauttaminen projektin päätyttyä. Projektin tarkoituksena on luoda aina jotain uutta. Jos uutta toimintatapaa ei koeta vanhaa paremmaksi, muutos ei jalkaudu organisaatioon ja projektin voidaan sanoa epäonnistuneen. Tästä syystä muutoksen jalkauttamista voidaan pitää projektityön onnistumisen mittarina. Toinen merkittävä haaste kunnanjohtajien mielestä oli projektien kannalta oikeiden henkilöstövoimavarojen löytäminen. Muutos lähtee ihmisistä, joten muutoksen toteuttamiseen tarvitaan intoa ja halua toteuttaa sitä. Pienissä kunnissa ongelmana on henkilöstön vähyys, jolloin samat henkilöt toteuttavat erilaisia projekteja oman virkatyönsä ohessa ja näin työn rasittavuus kasvaa. Kolmas tutkielman kautta esille noussut todellinen haaste kunnanjohtajille on ihmistenjohtaminen, jossa viestinnän merkitys on hyvin keskeisessä asemassa. Sen kautta ihmisiä sitoutetaan ja motivoidaan muutokseen sekä jalkautetaan muutos osaksi organisaation toimintaa. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että muutos toteutetaan parhaiten projektien kautta, mutta se jalkautetaan parhaiten selkeän vision ja avoimen viestinnän kautta.
Avainsanat: muutosjohtaminen, muutos, projekti, kunnanjohtaja, strateginen johtaminen
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää kuinka kunnanjohtajat kokevat muutosjohtamisen ja kuinka se vaikuttaa kunnanjohtajan työhön. Lisäksi selvitetään, kuinka kunnanjohtajien mielestä projekteja käytetään muutoksen toteuttamisessa ja millaisena kunnanjohtajat näkevät oman roolinsa projektityössä.
Tutkielma on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka empiirinen osuus toteutettiin haastatteluiden avulla. Tutkielmaa varten haastateltiin Hauhon, Hattulan, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kalvolan, Rengon ja Tuuloksen kunnanjohtajia. Kunnat kuuluvat Hämeenlinnan seutukuntaan. Hämeenlinnan seudulla on toteutettu useita seudullisia projekteja, joiden kautta on toimeenpantu mittaviakin muutoksia. Tästä syystä seutua voidaan pitää edistyksellisenä ja esimerkillisenä seutuna. Haastattelut toteutettiin helmi-huhtikuussa 2007.
Kunnanjohtajien mukaan suurin osa kuntia koskettavista muutoksista lähtee ulkoapäin. Lähes kaikki kunnanjohtajat nimesivät PARAS-hankkeen tämän hetken voimakkaimmaksi muutoksien aiheuttajaksi kunnissa. Lisäksi muutoksia aiheuttavat kuntien taloudellinen tilanne, väestörakenteen muutokset sekä kuntaorganisaation kehittäminen. Kunnanjohtajien mielestä muutosjohtajan tehtävä on tarkastella kuntaa ja sen toimintaa kokonaisuutena. Muutosjohtajan tulee kyseenalaistaa vanhat toimintatavat sekä havaita ja tunnustaa tarvittavat muutokset. Muutosjohtajan tulee olla aktiivinen osallistuja, joka vakuuttaa ihmiset muutoksesta sekä sitouttaa ja motivoi heitä muutostyöhön.
Projekteihin kunnanjohtajat suhtautuivat sekä myönteisesti että kriittisesti. Osa kunnanjohtajista koki projektit hyvänä menetelmänä toteuttaa muutosta, kun osa puolestaan koki ne enemmän aikaa vievänä työskentelytapana. Yleisesti kielteinen suhtautuminen projekteihin ajateltiin johtuvan projektien paljoudesta, niiden heikoista tuloksista sekä muutoksiin liittyvistä peloista. Projektien hyötyinä kunnanjohtajat pitivät niiden suunnitelmallisuutta, hyvää hallittavuutta, organisoitavuutta sekä aika- ja resurssirajoitteisuutta. Projektien heikkouksina kunnanjohtajat pitivät projektityön rasittavuutta.
Kunnanjohtajien mielestä projektinhallintatapa riippui siitä ovatko kunnanjohtajat itse projektissa mukana vai eivät. Projektinhallinta koostuu kunnanjohtajan näkökulmasta vaikuttamisesta, seurannasta ja varmistamisesta. Kunnanjohtaja voi kunnan strategisena johtajana vaikuttaa siihen, millaisia projekteja kunnassa perustetaan. Hänen tehtävänään on seurata niiden etenemistä ja varmistaa, että projektilla on kaikki edellytykset onnistua ja projekti pysyy asetetuissa raameissa.
Kunnanjohtajien mukaan yksi muutostyön suurimmista haasteista on muutoksen jalkauttaminen projektin päätyttyä. Projektin tarkoituksena on luoda aina jotain uutta. Jos uutta toimintatapaa ei koeta vanhaa paremmaksi, muutos ei jalkaudu organisaatioon ja projektin voidaan sanoa epäonnistuneen. Tästä syystä muutoksen jalkauttamista voidaan pitää projektityön onnistumisen mittarina. Toinen merkittävä haaste kunnanjohtajien mielestä oli projektien kannalta oikeiden henkilöstövoimavarojen löytäminen. Muutos lähtee ihmisistä, joten muutoksen toteuttamiseen tarvitaan intoa ja halua toteuttaa sitä. Pienissä kunnissa ongelmana on henkilöstön vähyys, jolloin samat henkilöt toteuttavat erilaisia projekteja oman virkatyönsä ohessa ja näin työn rasittavuus kasvaa. Kolmas tutkielman kautta esille noussut todellinen haaste kunnanjohtajille on ihmistenjohtaminen, jossa viestinnän merkitys on hyvin keskeisessä asemassa. Sen kautta ihmisiä sitoutetaan ja motivoidaan muutokseen sekä jalkautetaan muutos osaksi organisaation toimintaa. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että muutos toteutetaan parhaiten projektien kautta, mutta se jalkautetaan parhaiten selkeän vision ja avoimen viestinnän kautta.
Avainsanat: muutosjohtaminen, muutos, projekti, kunnanjohtaja, strateginen johtaminen