Ympäristöpolitiikka kunnallisessa energiantuotannossa tapaustutkimus Tampereen Sähkölaitoksesta
KARPPI, LEENA (2007)
KARPPI, LEENA
2007
Ympäristöpolitiikka - Environmental Policy
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-07-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17157
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17157
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on Tampereen Sähkölaitos ympäristönäkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen merkitys ympäristöasialla sähkölaitoksen toiminnassa on, ja millaiset tekijät vaikuttavat sähkölaitoksen ympäristökysymykseen. Lisäksi halusin tarkastella ympäristöasiaa rajoittavia tekijöitä ja asioita. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka tein tilauksesta Tampereen kaupungin ympäristöpalveluille.
Tutkimuksen aineistona ovat teemahaastattelut sekä sähkölaitoksen ympäristökysymykseen liittyvät kirjalliset materiaalit 2000-luvulta. Haastattelin tutkimusta varten seitsemää sähkölaitoksella johto- tai esimiestehtävässä työskentelevää henkilöä. Haastateltavat valikoituivat lumipallomenetelmällä ja oman intuitioni perusteella. Haastattelut toteutin keväällä 2006. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa ympäristöjohtamisen käsitteeseen.
Ympäristöasian hallinta sähkölaitoksella perustuu ympäristöjohtamisen järjestelmiin, jotka kehittyivät 90-luvun aikana. Vuonna 1996 sähkölaitoksella otettiin käyttöön sekä ympäristöohjelma että ympäristöpolitiikka. Standardoidut ISO 14001-ympäristöjärjestelmät saatiin sertifioitua 2000-luvun alussa. Uusi toimintajärjestelmä (sis. laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusasiat) sertifioitiin vuoden 2006 lopulla. Ympäristöasia integroitiin näin osaksi koko sähkölaitoksen toimintaa.
Ympäristöjohtamisen välineiden ansiosta ympäristökysymyksestä on tullut arkipäivään kuuluva osa sähkölaitoksen toimintaa. Myös asennetasolla ympäristöjärjestelmä on ollut tärkeä työväline. Koska sähkölaitoksen omat ympäristöjohtamisen järjestelmät ovat olleet merkittävässä roolissa, on kaupungin ympäristöstrategian merkitys jäänyt epäselväksi. Tutkimuksessa selvisi kaupungin ympäristöpolitiikan vaikuttaneen suotuisasti siihen, että aikanaan on ryhdytty kehittämään omaa ympäristöpolitiikka ja ohjelmaa. Nykytoiminnassa kaupungin ympäristöstrategia näyttäisi jääneen taka-alalle. Sähkölaitoksen erillisyys kaupungin tavanomaisesta toiminnasta korostui, ja yhteys energiamaailmaan vaikutti sitä vastoin tärkeämmältä.
Tampereen Sähkölaitoksen toimintaympäristönä ovat vapaat energiamarkkinat. Ns. vihreät tuotteet ovat marginaalisessa asemassa sähkölaitoksella, mutta laajemmin tarkasteltuna ympäristöasian merkitystä ylläpitää osaltaan toimiminen vapailla markkinoilla. Sähkölaitos seuraa toiminnassaan muita kilpailijoita, ja esimerkiksi imagotekijät vaativat panostusta ympäristövastuulliseen toimintaan. Tampereen Sähkölaitoksen vihreiden sähkötuotteiden osalta heikon menekin syy on osaltaan vähäisessä markkinoinnissa, jota taas perustellaan sähkölaitoksella asiakkaiden pienellä kiinnostuksella. Kilpailutekijä määrittää nähdäkseni sähkölaitoksen ympäristönsuojelun minimitasoa, mutta innovatiiviseen ympäristöasian kehittämiseen ei tule painetta toimintaympäristöstä.
Myös yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa sähkölaitoksen ympäristökysymykseen. Tutkimuksessa tuli esille, että ympäristövastuullisuus ymmärretään osaksi jokaisen kelpo yrityksen toimintaa. Sähkölaitoksen toimintaa ympäristöasiassa pidettiin hyvänä, vaikka siihen ei idealistisia periaatteita kuulukaan. Aktiivinen ote ympäristökysymyksessä oli haastateltavien mukaan itsestään selvää, jotta on mahdollista toimia energia-alalla.
Sähkölaitoksen toimintatilaa ympäristökysymyksessä rajaa tutkimukseni perusteella ensinnäkin omistussuhde: suurimmat energiantuotantoon liittyvät päätökset tekee omistaja. Sähkölaitoksen liikkumavara päätöksenteossa on rajoittunutta, koska tärkeimmät kysymykset ratkaistaan kaupungin elimissä. Ympäristöasian kannalta se merkitsee esimerkiksi, että seuraavat suuret päätökset, kuten voimalaitosinvestoinnit, tulee tekemään omistaja. Toisaalta omistussuhde voi olla myös ympäristökysymyksen osalta mahdollisuus, mikäli Tampereen kaupungilla on halua muuttaa sähkölaitoksen toimintaa vieläkin ympäristöystävällisemmäksi.
Ympäristöasiaa rajaa myös toiminnan päätavoite, joka on nyt määritelty kaupungin toimesta taloudellisen voiton tuottamiseksi. Taloudellisen voiton tekeminen käsitettiin haastatteluissa ympäristön kannalta positiiviseksi asiaksi, koska hyvässä taloudellisessa tilanteessa on mahdollisuus keskittää resursseja myös ympäristökysymykseen. Kuitenkin energiatuotannon jatkuva kasvu on ristiriidassa ympäristövaikutusten kanssa.
Sähkölaitos toimii tutkimukseni perusteella rajoitteista huolimatta ympäristökysymyksessä aktiivisesti ja pyrkii koko ajan systemaattisesti tekemään ympäristöön liittyviä parannuksia. Ympäristökysymys otetaan huomioon koko toiminnassa, vaikka sen asema näyttääkin heikommalta kuin taloudellisen näkökulman. Ympäristökysymys käsitteenä ymmärretään sähkölaitoksella laajasti, eikä sitä rajoiteta koskemaan vain energiantuotannon päästöjä. Lähtökohdat ympäristömyönteiselle toiminnalla ovat siten hyvät.
Avainsanat: ympäristöjohtaminen, energiantuotanto, Tampereen kaupunki
Tutkimuksen aineistona ovat teemahaastattelut sekä sähkölaitoksen ympäristökysymykseen liittyvät kirjalliset materiaalit 2000-luvulta. Haastattelin tutkimusta varten seitsemää sähkölaitoksella johto- tai esimiestehtävässä työskentelevää henkilöä. Haastateltavat valikoituivat lumipallomenetelmällä ja oman intuitioni perusteella. Haastattelut toteutin keväällä 2006. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa ympäristöjohtamisen käsitteeseen.
Ympäristöasian hallinta sähkölaitoksella perustuu ympäristöjohtamisen järjestelmiin, jotka kehittyivät 90-luvun aikana. Vuonna 1996 sähkölaitoksella otettiin käyttöön sekä ympäristöohjelma että ympäristöpolitiikka. Standardoidut ISO 14001-ympäristöjärjestelmät saatiin sertifioitua 2000-luvun alussa. Uusi toimintajärjestelmä (sis. laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusasiat) sertifioitiin vuoden 2006 lopulla. Ympäristöasia integroitiin näin osaksi koko sähkölaitoksen toimintaa.
Ympäristöjohtamisen välineiden ansiosta ympäristökysymyksestä on tullut arkipäivään kuuluva osa sähkölaitoksen toimintaa. Myös asennetasolla ympäristöjärjestelmä on ollut tärkeä työväline. Koska sähkölaitoksen omat ympäristöjohtamisen järjestelmät ovat olleet merkittävässä roolissa, on kaupungin ympäristöstrategian merkitys jäänyt epäselväksi. Tutkimuksessa selvisi kaupungin ympäristöpolitiikan vaikuttaneen suotuisasti siihen, että aikanaan on ryhdytty kehittämään omaa ympäristöpolitiikka ja ohjelmaa. Nykytoiminnassa kaupungin ympäristöstrategia näyttäisi jääneen taka-alalle. Sähkölaitoksen erillisyys kaupungin tavanomaisesta toiminnasta korostui, ja yhteys energiamaailmaan vaikutti sitä vastoin tärkeämmältä.
Tampereen Sähkölaitoksen toimintaympäristönä ovat vapaat energiamarkkinat. Ns. vihreät tuotteet ovat marginaalisessa asemassa sähkölaitoksella, mutta laajemmin tarkasteltuna ympäristöasian merkitystä ylläpitää osaltaan toimiminen vapailla markkinoilla. Sähkölaitos seuraa toiminnassaan muita kilpailijoita, ja esimerkiksi imagotekijät vaativat panostusta ympäristövastuulliseen toimintaan. Tampereen Sähkölaitoksen vihreiden sähkötuotteiden osalta heikon menekin syy on osaltaan vähäisessä markkinoinnissa, jota taas perustellaan sähkölaitoksella asiakkaiden pienellä kiinnostuksella. Kilpailutekijä määrittää nähdäkseni sähkölaitoksen ympäristönsuojelun minimitasoa, mutta innovatiiviseen ympäristöasian kehittämiseen ei tule painetta toimintaympäristöstä.
Myös yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa sähkölaitoksen ympäristökysymykseen. Tutkimuksessa tuli esille, että ympäristövastuullisuus ymmärretään osaksi jokaisen kelpo yrityksen toimintaa. Sähkölaitoksen toimintaa ympäristöasiassa pidettiin hyvänä, vaikka siihen ei idealistisia periaatteita kuulukaan. Aktiivinen ote ympäristökysymyksessä oli haastateltavien mukaan itsestään selvää, jotta on mahdollista toimia energia-alalla.
Sähkölaitoksen toimintatilaa ympäristökysymyksessä rajaa tutkimukseni perusteella ensinnäkin omistussuhde: suurimmat energiantuotantoon liittyvät päätökset tekee omistaja. Sähkölaitoksen liikkumavara päätöksenteossa on rajoittunutta, koska tärkeimmät kysymykset ratkaistaan kaupungin elimissä. Ympäristöasian kannalta se merkitsee esimerkiksi, että seuraavat suuret päätökset, kuten voimalaitosinvestoinnit, tulee tekemään omistaja. Toisaalta omistussuhde voi olla myös ympäristökysymyksen osalta mahdollisuus, mikäli Tampereen kaupungilla on halua muuttaa sähkölaitoksen toimintaa vieläkin ympäristöystävällisemmäksi.
Ympäristöasiaa rajaa myös toiminnan päätavoite, joka on nyt määritelty kaupungin toimesta taloudellisen voiton tuottamiseksi. Taloudellisen voiton tekeminen käsitettiin haastatteluissa ympäristön kannalta positiiviseksi asiaksi, koska hyvässä taloudellisessa tilanteessa on mahdollisuus keskittää resursseja myös ympäristökysymykseen. Kuitenkin energiatuotannon jatkuva kasvu on ristiriidassa ympäristövaikutusten kanssa.
Sähkölaitos toimii tutkimukseni perusteella rajoitteista huolimatta ympäristökysymyksessä aktiivisesti ja pyrkii koko ajan systemaattisesti tekemään ympäristöön liittyviä parannuksia. Ympäristökysymys otetaan huomioon koko toiminnassa, vaikka sen asema näyttääkin heikommalta kuin taloudellisen näkökulman. Ympäristökysymys käsitteenä ymmärretään sähkölaitoksella laajasti, eikä sitä rajoiteta koskemaan vain energiantuotannon päästöjä. Lähtökohdat ympäristömyönteiselle toiminnalla ovat siten hyvät.
Avainsanat: ympäristöjohtaminen, energiantuotanto, Tampereen kaupunki