YLEISHYÖDYLLISEN YHTEISÖN ARVONLISÄVEROTUS - VERON MÄÄRÄYTYMINEN JA ONGELMAKOHTIA
LINDGREN, VILLE (2007)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LINDGREN, VILLE
2007
Vero-oikeus - Tax Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2007-06-26Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään pääosin kansallisella tasolla yleishyödyllisen yhteisön arvonlisäverotusta, erityisesti sen määräytymistä ja ongelmakohtia. Yleishyödyllisillä yhteisöillä ja niiden toiminnalla on suuri merkitys koko yhteiskunnan toiminnan kannalta. Yleishyödyllisten yhteisöjen puitteissa tapahtuu paljon toimintoja, jotka muuten tulisivat julkisen vallan hoidettavaksi. Yleishyödyllisen yhteisön toiminta voi tulojen koostumuksesta riippuen olla joko kokonaan tai osittain verovapaata. Laaja verovapaus johtaa siihen, että yleishyödyllinen yhteisö on arvonlisäverovelvollinen vain elinkeinotulojen osalta. Näin yleishyödylliselle yhteisölle saattaa muodostua kevyempi verokohtelu verrattuna tavallisiin markkinoilla toimiviin yrityksiin. Tämä saattaa aiheuttaa muun muassa vääristymiä kilpailutilanteessa.
Yleishyödyllisten yhteisöjen verotukseen liittyvät kysymykset ovat nousseet viime aikoina ajankohtaisiksi puheenaiheiksi sekä yleishyödyllisten yhteisöjen että lainsäätäjän taholta. Keskustelua on aiheuttanut erityisesti verohallituksen 1.6.2005 julkaisema Verotusohje yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille. Ohjeen on arvioitu johtavan yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksen kiristymiseen jopa niin, että koko yleishyödyllisyysstatus saattaa olla uhattuna. Kun yleishyödyllinen yhteisö menettää yleishyödyllisyysstatuksensa, seurauksena on myös arvonlisäverovelvollisuuden aktualisoituminen.
Tutkielman lähestymistapa on oikeusdogmaattinen. Vaikka yleishyödyllisen yhteisön verokohtelu ratkaistaankin useimmiten jo tuloverotuksen yhteydessä, on tutkimuksen tarkoituksena kuitenkin lähestyä yleishyödyllisen yhteisön toimintaa arvonlisäverotuksen kannalta. Tavoite on tuoda esiin muun muassa erilaisia arvonlisäverotukseen liittyviä ongelmia ja erityiskysymyksiä, jotka yleishyödyllisen yhteisön tulisi huomioida toiminnassaan, jotta yllättäviltä veroseuraamuksilta voitaisiin välttyä. Tutkimuksessa on pohdittu lisäksi AVL:n ja TVL:n välisen sidoksen, luottamuksensuojan, jälkiverotuksen ja EY:n neuvoston arvonlisäverodirektiivin vaikutusta yleishyödyllisen yhteisön arvonlisäverotuksessa.
Yleishyödyllisten yhteisöjen verotukseen liittyvät kysymykset ovat nousseet viime aikoina ajankohtaisiksi puheenaiheiksi sekä yleishyödyllisten yhteisöjen että lainsäätäjän taholta. Keskustelua on aiheuttanut erityisesti verohallituksen 1.6.2005 julkaisema Verotusohje yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille. Ohjeen on arvioitu johtavan yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksen kiristymiseen jopa niin, että koko yleishyödyllisyysstatus saattaa olla uhattuna. Kun yleishyödyllinen yhteisö menettää yleishyödyllisyysstatuksensa, seurauksena on myös arvonlisäverovelvollisuuden aktualisoituminen.
Tutkielman lähestymistapa on oikeusdogmaattinen. Vaikka yleishyödyllisen yhteisön verokohtelu ratkaistaankin useimmiten jo tuloverotuksen yhteydessä, on tutkimuksen tarkoituksena kuitenkin lähestyä yleishyödyllisen yhteisön toimintaa arvonlisäverotuksen kannalta. Tavoite on tuoda esiin muun muassa erilaisia arvonlisäverotukseen liittyviä ongelmia ja erityiskysymyksiä, jotka yleishyödyllisen yhteisön tulisi huomioida toiminnassaan, jotta yllättäviltä veroseuraamuksilta voitaisiin välttyä. Tutkimuksessa on pohdittu lisäksi AVL:n ja TVL:n välisen sidoksen, luottamuksensuojan, jälkiverotuksen ja EY:n neuvoston arvonlisäverodirektiivin vaikutusta yleishyödyllisen yhteisön arvonlisäverotuksessa.