Velvoittaako työvoimakoulutus?
KORKEAMÄKI, MAARIT (2007)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2007
Kasvatustiede - Education
Hyväksymispäivämäärä
2007-07-03Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten opiskelijat ohjautuvat työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, miten motivoituneita he ovat opiskelemaan sekä miten he arvioivat koulutuksen vastanneen omia odotuksiaan. Tutkimuksen pääongelma on, velvoittaako työvoimakoulutus. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuneen opiskelijan haastattelusta. Heistä viisi oli tutkimushetkellä parhaillaan opiskelemassa ja viisi oli jo päättänyt opintonsa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja aineisto käsiteltiin sisällönanalyysin avulla. Analyysiyksikkönä käytettiin ajatuskokonaisuutta.
Tutkimustuloksina saatiin, että työvoimakoulutukseen osallistuminen on pääosin oma-aloitteista. Koulutukseen päädyttiin kuitenkin myös koulutusosoituksen velvoittamana sekä mahdollisten aktiivitoimien pelossa. Muita velvoittavia tekijöitä olivat taloudelliset syyt ja oman aktiivisuuden osoittaminen. Tärkeimmät tavoitteet työvoimakoulutukseen osallistumisessa olivat omien työllistymismahdollisuuksien kehittäminen ja uuden ammattitaidon hankkiminen. Koulutuksen aikaisilla taloudellisilla tuilla ei ollut vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa, vaikka ne koettiinkin tarpeellisiksi opiskeluarjen kulujen peittämisessä. Tutkimuksen opiskelijat olivat hyvin motivoituneita ja opiskelumyönteisiä yhtä opiskelemaan velvoitettua lukuun ottamatta.
Opetus koettiin pääosin asiantuntevaksi ja odotuksia vastaavaksi. Opiskelu vaati useimmissa koulutuksissa oma-aloitteisuutta, mikä edellytti opiskelijoilta itseohjautuvuuden taitoja. Opiskelijaryhmän merkitys koettiin pääasiassa positiivisena, vaikka ryhmässä kaikki eivät sitoutuneet koulutuksen tavoitteisiin. Opiskelijat kehittäisivät koulutusta yksilöllisempää suuntaan, jossa huomioitaisiin paremmin opiskelijan tarpeet ja tarjottaisiin joustavampaa opetustarjontaa. Työharjoittelupaikkojen valinnassa pitäisi varmistaa, että niissä tarjottaisiin koulutuksen tavoitteisiin sopivia ja kehittäviä työtehtäviä.
Asiasanat: koulutukseen osallistuminen, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, työvoimakoulutus
Tutkimustuloksina saatiin, että työvoimakoulutukseen osallistuminen on pääosin oma-aloitteista. Koulutukseen päädyttiin kuitenkin myös koulutusosoituksen velvoittamana sekä mahdollisten aktiivitoimien pelossa. Muita velvoittavia tekijöitä olivat taloudelliset syyt ja oman aktiivisuuden osoittaminen. Tärkeimmät tavoitteet työvoimakoulutukseen osallistumisessa olivat omien työllistymismahdollisuuksien kehittäminen ja uuden ammattitaidon hankkiminen. Koulutuksen aikaisilla taloudellisilla tuilla ei ollut vaikutusta koulutukseen hakeutumisessa, vaikka ne koettiinkin tarpeellisiksi opiskeluarjen kulujen peittämisessä. Tutkimuksen opiskelijat olivat hyvin motivoituneita ja opiskelumyönteisiä yhtä opiskelemaan velvoitettua lukuun ottamatta.
Opetus koettiin pääosin asiantuntevaksi ja odotuksia vastaavaksi. Opiskelu vaati useimmissa koulutuksissa oma-aloitteisuutta, mikä edellytti opiskelijoilta itseohjautuvuuden taitoja. Opiskelijaryhmän merkitys koettiin pääasiassa positiivisena, vaikka ryhmässä kaikki eivät sitoutuneet koulutuksen tavoitteisiin. Opiskelijat kehittäisivät koulutusta yksilöllisempää suuntaan, jossa huomioitaisiin paremmin opiskelijan tarpeet ja tarjottaisiin joustavampaa opetustarjontaa. Työharjoittelupaikkojen valinnassa pitäisi varmistaa, että niissä tarjottaisiin koulutuksen tavoitteisiin sopivia ja kehittäviä työtehtäviä.
Asiasanat: koulutukseen osallistuminen, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, työvoimakoulutus