Pragmatičeskij aspekt perevoda satiry i ûmora na primere povesti Mihaila Bulgakova "Sobač’e serdce"
VÄÄNÄNEN, NATALIA (2007)
2007
Käännöstiede (venäjä) - Translation Studies (Russian)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-07-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17144
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17144
Kuvaus
Прагматический аспект перевода сатиры и юмора на примере повести Михаила Булгакова "Собачье сердце"
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan kuuluisan venäläisen satiirikon Mihail Bulgakovin teosta Собачье сердце ja sen suomennusta Koiran sydän.
Huumorin kääntäminen on nykypäivänä yksi mielenkiintoisimpia aiheita käännöstutkimusten keskuudessa. Tämän pro-gradu tutkielman tarkoituksena on saada selville, mistä Bulgakovin teoksen huumori ja satiiri käytännössä syntyvät, mikä on niiden rakenne ja ominaispiirteet, millä tavoin ne voidaan tunnistaa ja paikallistaa käännettävässä tekstissä ja, lopuksi, miten onnistuneesti humoristisen komponentin omaava teksti on voitu säilyttää Esa Adrianin suomennoksessa.
Tutkielman teoriaosiossa käydään läpi kielellisen huumorin teorian pääpiirteitä, jossa satiirin ominaisuuksia tarkastellaan lähemmin ja konkreettisemmin. Koska tutkielma analysoi huumorin ja satiirin kääntämistä vieraalle kielelle, työn viitekehyksenä on tässä toiminut kaunokirjallisuuden kääntäminen, josta on muodostunut toinen käsiteltävä teoriakokonaisuus. Se pyrkii havainnollistamaan, mitä eroa on kaunokirjallisuuden teksteillä suhteessa muihin tekstityyppeihin ja miten muotoonsa sidotut kaunokirjallisuuden tekstit voidaan parhaiten siirtää toiselle kielelle. Tärkeämpänä kysymyksenä nousee myös käännöksen pragmatiikka, joka on huumorin ja satiirin kääntämisen kannalta osoittautunut hyvin olennaiseksi tekijäksi.
Tutkimuksen tuloksena havaitaan, että vastoin odotuksia huumorin ja satiirin suomentaminen on onnistunut hyvin. Esa Adrian on pysynyt melko tiivisti kiinni alkuperäisteoksessa, mutta jossain määrin myös pyrkinyt adaptoimaan tekstiä suomalaista lukijaa varten. Ongelmakohdat syntyivät paikoissa, missä huumorin pohjana olivat esim. kieliopilliset virheet tai neuvostoajan kielikukkaset eli tilanteet, jossa kääntäjä joutui kohtaamaan sanat, joille ei ole vastinetta suomen kielellä. Yhdeksi satiirikääntämisen ongelmaksi tuntui myös nousevan lukijan mahdollisesti puuttuva taustatieto, johon satiirin ivallisuus ja pilkkaaminen luonnollisesti kohdistuvat.
Asiasanat: kaunokirjallisuuden kääntäminen, huumorin kääntäminen, satiiri, käännöksen pragmatiikka, Skopos-teoria.
Huumorin kääntäminen on nykypäivänä yksi mielenkiintoisimpia aiheita käännöstutkimusten keskuudessa. Tämän pro-gradu tutkielman tarkoituksena on saada selville, mistä Bulgakovin teoksen huumori ja satiiri käytännössä syntyvät, mikä on niiden rakenne ja ominaispiirteet, millä tavoin ne voidaan tunnistaa ja paikallistaa käännettävässä tekstissä ja, lopuksi, miten onnistuneesti humoristisen komponentin omaava teksti on voitu säilyttää Esa Adrianin suomennoksessa.
Tutkielman teoriaosiossa käydään läpi kielellisen huumorin teorian pääpiirteitä, jossa satiirin ominaisuuksia tarkastellaan lähemmin ja konkreettisemmin. Koska tutkielma analysoi huumorin ja satiirin kääntämistä vieraalle kielelle, työn viitekehyksenä on tässä toiminut kaunokirjallisuuden kääntäminen, josta on muodostunut toinen käsiteltävä teoriakokonaisuus. Se pyrkii havainnollistamaan, mitä eroa on kaunokirjallisuuden teksteillä suhteessa muihin tekstityyppeihin ja miten muotoonsa sidotut kaunokirjallisuuden tekstit voidaan parhaiten siirtää toiselle kielelle. Tärkeämpänä kysymyksenä nousee myös käännöksen pragmatiikka, joka on huumorin ja satiirin kääntämisen kannalta osoittautunut hyvin olennaiseksi tekijäksi.
Tutkimuksen tuloksena havaitaan, että vastoin odotuksia huumorin ja satiirin suomentaminen on onnistunut hyvin. Esa Adrian on pysynyt melko tiivisti kiinni alkuperäisteoksessa, mutta jossain määrin myös pyrkinyt adaptoimaan tekstiä suomalaista lukijaa varten. Ongelmakohdat syntyivät paikoissa, missä huumorin pohjana olivat esim. kieliopilliset virheet tai neuvostoajan kielikukkaset eli tilanteet, jossa kääntäjä joutui kohtaamaan sanat, joille ei ole vastinetta suomen kielellä. Yhdeksi satiirikääntämisen ongelmaksi tuntui myös nousevan lukijan mahdollisesti puuttuva taustatieto, johon satiirin ivallisuus ja pilkkaaminen luonnollisesti kohdistuvat.
Asiasanat: kaunokirjallisuuden kääntäminen, huumorin kääntäminen, satiiri, käännöksen pragmatiikka, Skopos-teoria.