Avulias syöjätär kananjalkaisessa tuvassaan. Kotouttaminen ja vieraannuttaminen venäläisten kansansatujen suomennosten nimistöissä ja kuvituksissa
VIROLAINEN, ANU (2007)
VIROLAINEN, ANU
2007
Käännöstiede (venäjä) - Translation Studies (Russian)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-06-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17138
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17138
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan venäläisten kansansatujen suomennoksissa ja kuvituksissa esiintyvää kotouttamista ja vieraannuttamista. Aineistona on käytetty satujen Sammakkoprinsessa ja Tulilintu useita suomennoksia kuvituksineen. Aineisto on pyritty saamaan mahdollisimman kattavaksi niin, että mukana on 13 Sammakkoprinsessan versiota ja 9 Tulilinnun versiota. Teksteistä tarkastelun kohteena ovat nimien ja nimitysten käännökset. Kuvituksista on tarkasteltu aihetta ja yksityiskohtia jotka mahdollisesti viittaavat sadun venäläiseen alkuperään. Kuvitusten mukaan ottaminen tutkimukseen on perusteltua, sillä myös kuvan voidaan katsoa kuuluvan kääntäjän lähdetekstiin ja näin vaikuttavan lopputuloksen kotouttamisen tai vieraannuttamisen asteeseen.
Tutkimuksen teoriaa käsittelevässä alkuosassa tarkastellaan kansansatujen eri lajeja, niiden keräämistä ja kertomiseen liittyviä traditioita, kuten myös suullisen perinteen muuttumista kaunokirjallisuuden lajiksi sekä tämän muutoksen syitä ja seurauksia. Lisäksi pohditaan kuvittamista graafisena taiteena ja osana lastenkirjallisuutta sekä käännöstieteen alaan liittyviä kysymyksiä, kuten kotouttamista, vieraannuttamista ja muunnelmaa, intertekstuaalisuutta sekä lastenkirjallisuuden ja kuvitetun kirjallisuuden kääntämiseen liittyviä erityiskysymyksiä.
Tutkimusosassa jokaista aineiston satua tarkastellaan omassa kohdassaan johdanto-osassa esitettyjen tutkimuskysymysten valossa. Johtopäätöksenä on, että venäläisiä satuja ei suomennettaessa pyritä kansainvälistämään tai kotouttamaan, vaan niissä säilytetään venäläisen kulttuurin piirteitä. Tämän arvioidaan osittain johtuvan venäläisen kulttuurin maatieteellisestä läheisyydestä ja näin tuttuudesta suomalaiselle lukijalle, vaikka muitakin syitä on.
Asiasanat: ihmesatu, kääntäminen, lastenkirjallisuus
Tutkimuksen teoriaa käsittelevässä alkuosassa tarkastellaan kansansatujen eri lajeja, niiden keräämistä ja kertomiseen liittyviä traditioita, kuten myös suullisen perinteen muuttumista kaunokirjallisuuden lajiksi sekä tämän muutoksen syitä ja seurauksia. Lisäksi pohditaan kuvittamista graafisena taiteena ja osana lastenkirjallisuutta sekä käännöstieteen alaan liittyviä kysymyksiä, kuten kotouttamista, vieraannuttamista ja muunnelmaa, intertekstuaalisuutta sekä lastenkirjallisuuden ja kuvitetun kirjallisuuden kääntämiseen liittyviä erityiskysymyksiä.
Tutkimusosassa jokaista aineiston satua tarkastellaan omassa kohdassaan johdanto-osassa esitettyjen tutkimuskysymysten valossa. Johtopäätöksenä on, että venäläisiä satuja ei suomennettaessa pyritä kansainvälistämään tai kotouttamaan, vaan niissä säilytetään venäläisen kulttuurin piirteitä. Tämän arvioidaan osittain johtuvan venäläisen kulttuurin maatieteellisestä läheisyydestä ja näin tuttuudesta suomalaiselle lukijalle, vaikka muitakin syitä on.
Asiasanat: ihmesatu, kääntäminen, lastenkirjallisuus