OPISKELIJOIDEN KÄSITYKSIÄ VERKKO-OPETUKSESTA
KAMPPI, TAITO (2007)
2007
Opettajan pedagogiset opinnot - Subject Teacher's Pedagogical Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-06-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17131
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17131
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa pyrin saamaan vastauksen tutkimuskysymyksiin, jossa pääkysymyksenä on se, että onko verkko-opetus oppimista edistävää? Onko mahdollisesti miehillä ja naisilla eroa suhtautumisessa verkko-opetukseen? Tutkimukseen osallistuvat henkilöt olivat Tampereen yliopiston OP5-kurssille joulukuussa 2004 maaliskuussa 2005 osallistuneet henkilöt.
Opiskelijoiden oppimisvaikeuksien takana voi olla monenlaisia tekijöitä. Esimerkiksi sukupuoli tai koulutus voivat vaikuttaa siihen. Iän mukana oppimiseen voi tulla vaikeuksia, vaikkakin itse ikä ei olisi siihen vaikuttamassa vaan iän myötä vaikuttamaan tulevat muut asiat.
Oppimisteoreettisia suuntauksia ovat behaviorismi, kognitivismi, eksperientialismi ja humanismi. Näistä vanhin on behaviorismi, jossa ydinajatuksena on refleksio. Kognitivismissa ydinajatus on kognition muodostaminen; tiedon hallinta ulkoa opettelun sijaan. Eksperientialismi on ongelmaperustaista oppimista. Humanismissa huomio on dialogissa ja vuorovaikutuksessa. Humanistiseen oppimisnäkemykseen on vahvasti kytköksissä andragoginen tarkastelukulma, jossa perusperiaatteena on käsitys ihmisen itseohjautuvuudesta kehittyen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Verkko-oppiminen on yksi oppimisympäristö, jonka historia alkaa v. 1912 kirjeopetuksesta Suomessa, jolloin etäopetus katsotaan alkaneeksi Suomessa. Monimuoto-opetus on tästä kehittynyt vuosikymmenien aikana käyttäen avuksi TV:tä, radiota, puhelinta ja sähköpostia sekä vihdoin verkko-opetusta. Internet on avannut uusia käyttömahdollisuuksia.
Kvantitatiivisella analyysimenetelmällä päädyin kuuden faktorin ratkaisuun oppimista edistävistä tekijöistä ja yhdeksän faktorin ratkaisuun oppimista estävistä tekijöistä. Kvantitatiivisesta analyysistä saatujen tulosten jälkeen käyn läpi kvalitatiivisia vastauksia. Tulokseksi saan, että verkko-opetus on pääsääntöisesti oppimista edistävää. Miesten ja naisten välillä ei ole eroja asenteessa verkko-opetukseen. Lopuksi pohdin tutkimusta ja verkko-opetusta yleensä sekä teen jatkotutkimusehdotuksia. Mietin myös verkko-opetuksen hyödyntämistä opetuksessani tänään ja huomenna.
Opiskelijoiden oppimisvaikeuksien takana voi olla monenlaisia tekijöitä. Esimerkiksi sukupuoli tai koulutus voivat vaikuttaa siihen. Iän mukana oppimiseen voi tulla vaikeuksia, vaikkakin itse ikä ei olisi siihen vaikuttamassa vaan iän myötä vaikuttamaan tulevat muut asiat.
Oppimisteoreettisia suuntauksia ovat behaviorismi, kognitivismi, eksperientialismi ja humanismi. Näistä vanhin on behaviorismi, jossa ydinajatuksena on refleksio. Kognitivismissa ydinajatus on kognition muodostaminen; tiedon hallinta ulkoa opettelun sijaan. Eksperientialismi on ongelmaperustaista oppimista. Humanismissa huomio on dialogissa ja vuorovaikutuksessa. Humanistiseen oppimisnäkemykseen on vahvasti kytköksissä andragoginen tarkastelukulma, jossa perusperiaatteena on käsitys ihmisen itseohjautuvuudesta kehittyen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Verkko-oppiminen on yksi oppimisympäristö, jonka historia alkaa v. 1912 kirjeopetuksesta Suomessa, jolloin etäopetus katsotaan alkaneeksi Suomessa. Monimuoto-opetus on tästä kehittynyt vuosikymmenien aikana käyttäen avuksi TV:tä, radiota, puhelinta ja sähköpostia sekä vihdoin verkko-opetusta. Internet on avannut uusia käyttömahdollisuuksia.
Kvantitatiivisella analyysimenetelmällä päädyin kuuden faktorin ratkaisuun oppimista edistävistä tekijöistä ja yhdeksän faktorin ratkaisuun oppimista estävistä tekijöistä. Kvantitatiivisesta analyysistä saatujen tulosten jälkeen käyn läpi kvalitatiivisia vastauksia. Tulokseksi saan, että verkko-opetus on pääsääntöisesti oppimista edistävää. Miesten ja naisten välillä ei ole eroja asenteessa verkko-opetukseen. Lopuksi pohdin tutkimusta ja verkko-opetusta yleensä sekä teen jatkotutkimusehdotuksia. Mietin myös verkko-opetuksen hyödyntämistä opetuksessani tänään ja huomenna.