Mind, Power and Society in Science Fiction: The Psi Corps Trilogy by J. Gregory Keyes

Abstract

Pro gradu -tutkielmani keskittyy analysoimaan miten telepatia ja telepaatit esiintyvät science fiction -kirjallisuudessa valikoitujen teosten perusteella. Tutkimuskysymykseni pyrkii vastaamaan siihen, miten telepatiaa on kuvattu näissä teoksissa, millaista voimaa ja kykyjä telepatia sisältää, ja lisäksi miten telepaatit vuorovaikuttavat ympärillään olevan ei-telepaattisen yhteiskunnan kanssa. Aloitan analyysini telepatian ilmestymisestä kirjallisuuteen ja science fictioniin ja siitä kuinka nopeasti se on hyväksytty kyseisen genren valtavirtaan. Ulotan tutkimukseni myös parapsykologian puolelle tarjoten kyseenalaiseksi koettua tieteellistä tietoa siitä miten telepatia voidaan sisällyttää tiettyä tieteellisyyttä olettavaan science fictioniin. Tutkielman puitteissa myös kaksi muuta tarjolla olevaa tulkintaa telepatiasta ilmaisemassa tiettyjä ideoita esitellään: telepaatti voidaan nähdä joko uutena yhteiskunnan ja ihmisyyden rajoitukset ylittävänä voimana, tai tuhoisana hirviönä, joka muuttaa tulevaisuuden dystopiaksi. Käsittelen myös lyhyesti mitä telepatia on ja mitä se ei ole käyttämällä muita science fiction teoksia esimerkkeinä.

Tutkielmani pääteokset ovat Alfred Besterin The Demolished Man (1953) ja J. Gregory Keyesin The Psi Corps Trilogy (1998-1999). Käytän analyysissa ja esimerkkeinä muitakin teoksia argumentaationi tukena tarjotakseni useita lähestymistapoja telepatiaan. Telepatian rakentuminen organisaatioiksi on tärkein syy valitsemieni teksteille. Valituissa teoksissa tutkimuskysymykseni kuitenkin keskittyy pääosin telepatian luomiin organisaatioihin ja näiden ja normaalin, ei-telepaattisen yhteiskunnan väliseen vuorovaikutukseen ja voimatasapainoon. Tässä keskustelussa ’toisen’ merkitys ja käyttäminen science fictionissa identiteetin luomisessa on oleellista. Myös telepatian uhka yksityisyydelle ja siihen liittyvät jännitteet ovat tämän tutkielman kannalta merkittäviä teemoja. Keyesin teosten taustana on J.M. Straczynskin Babylon 5 ­TV-sarjan maailma. Lisäksi Keyes on nykyaikainen kirjoittaja, joka selvästi ja tarkoituksellisesti lainaa elementtejä omiin teoksiinsa Alfred Besterin 1950-luvun kirjoista (Keyesin kahden viimeisen kirjan päähenkilö on nimeltään Alfred Bester). Näin ollen on tarpeen tunnistaa telepatian ja science fiction ­genren yhteinen kehitys.

Keyes kehittää kirjoissaan käsitettä näennäisen väistämättömästä konfliktista yhteiskunnassa, jota on järkyttänyt jonkin niin mullistavan käsitteen kuin telepatian synty. Tästä syntynyttä enemmistö-vähemmistö vastakkainasettelua voidaan tutkia Keyesin kirjojen kautta yhdistäen näiden teosten maailman omaamme selkeiden viittausten kautta. Esimerkiksi vainoamisen ja erilaisuuden teemat voidaan löytää tästä uudesta kontekstista helposti (erityisesti juutalaiset). Molempien tekijöiden teokset osoittavat, että voimatasapaino yhteiskunnassa, jossa on kahdenlaisia ihmisiä (telepaatteja ja ei-telepaatteja) on erittäin herkkä. Lopuksi osoitan, että science fiction -kirjallisuudessa telepatia harvoin osoittautuu ihmiskunnan pelastukseksi, tai edes sen henkisten rajoitteiden ylitse nostavaksi voimaksi. Sen sijaan usein käy ilmi telepaattien inhimillisyys: telepaatit ovat aivan yhtä inhimillisen ahdasmielisiä ja kostonhimoisia kuin normaalitkin ihmiset. Tästä näkökulmasta odotus siitä, että ihmiset voisivat kehittyä itsensä yli, ei siis ole todennäköinen, mutta se ei myöskään automaattisesti synnytä pimeää tulevaisuuden dystopiaa.

Avainsanat: telepatia, science fiction, Alfred Bester, Gregory Keyes, Babylon 5, dystopia