Interkulturelles Kommunikationstraining. Eine Fallstudie zu Trainingsinhalten und Trainingsmethoden eines finnischen Unternehmens für Sprachdienstleistungen

Abstract

Oheisessa pro gradu -tutkielmassani tarkastelen kulttuurienvälistä kommunikointia ja kulttuurienvälistä viestintävalmennusta. Työni tavoitteena on esitellä kulttuurienvälisen kommunikaation läheisesti liittyviä käsitteitä, kulttuurienvälisen kommunikaation piirteitä sekä sellaisia kommunikaatioon vaikuttavia tekijöitä, jotka aiheuttavat väärinkäsityksiä viestinnässä. Vaikka Saksa ja Suomi mielletään usein samankaltaisiksi kulttuureiksi, löytyy näiden maiden väliltä kuitenkin sellaisia suullisen viestinnän kommunikaatioeroja, jotka voivat johtaa väärinkäsityksiin. Työssäni osoitan myös kulttuurienvälinen viestintävalmennuksen tärkeyden silloin, kun halutaan kommunikoida vieraista kulttuureista tulevien henkilöiden kanssa ilman viestintäongelmia sekä kun sopeudutaan vieraaseen kulttuuriin. Valmennuksen merkitystä tarkastellaan myös ulkomaankomennuksen onnistumisen näkökulmasta. Lisäksi käsittelen kognitiiviset (tieto, kulttuurinen tietoisuus), behavioraaliset (taidot) ja affektiiviset (asenteet, motivaatio, tunteet) opetussisällöt sekä esittelen lyhyesti tiedolliset ja kokemukselliset opetusmenetelmät. Teoriaosassa käsittelemieni aiheiden näkökulma vaihtelee kulttuurisesti yleisestä kulttuurikohtaiseen  s. o. suomalais-saksalaiseen  näkökulmaan.

Empiirisen tutkimuksen tavoitteena on tutkia, millaisia opetussisältöjä ja -menetelmiä käytetään kulttuurienvälisessä viestintävalmennuksessa Suomessa silloin, kun työntekijöitä lähetetään ulkomaankomennukselle. Tutkin opetussisältöjä kulttuurisesti yleisestä näkökulmasta, koska saksalaiseen kulttuuriin erikoistunutta valmentajaa ei ollut saatavilla. Tutkimusmetodina käytetään kirjallista kyselyä, joka lähetettiin eräässä suomalaisessa viestintäalan yrityksessä työskentelevälle kulttuurienväliselle viestintävalmentajalle helmikuussa 2007. Tutkimuksessani on kyse tapaustutkimuksesta. Tutkimukseni tarkoituksena on myös selvittää, millaisia asenteita valmentajilla ja valmennusta antavilla yrityksillä on kognitiivisisten, behavioraalisten ja affektiivisten opetussisältöjen eri sisältöalueisiin. Tutkimukseni osoitti, että kaikki kyselyssäni mainitut sisältöalueet kuuluvat kohdeyrityksen kulttuurienväliseen viestintävalmennukseen. Voitaneen siis sanoa, että asenteet eri sisältöalueisiin ovat positiivisia. Käytetyimpiä opetusmenetelmiä ovat tiedollisista menetelmistä luennot, lukumateriaalit, audiovisuaaliset materiaalit, ryhmäkeskustelut, vierailijoiden esitelmät ja haastattelut, ryhmätyöskentely sekä kokemuksellisista opetusmenetelmistä simulaatiot.

Asiasanat: kulttuurienvälinen kommunikaatio, kulttuurienvälinen kommunikaatiovalmennus, opetussisällöt, opetusmenetelmät, ulkomaankomennus, kulttuuriin sopeutuminen, ekspatriaatti