Hallinnollinen työnohjaus hoitotyön johtajien kokemana

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön johtajien kokemuksia saamastaan hallinnollisesta työnohjauksesta ja selvittää hallinnollisen työnohjauksen merkitystä eräänä johtamistyön tukemisen ja kehittämisen menetelmänä terveydenhuollon organisaatioissa. Tutkimusaineisto muodostui Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä (PSHP) käytössä olleen valmiin työnohjauksen arviointimittarin (MCSS) avoimen kysymyksen vastauksista viiden (2002-2006) vuoden ajalta. Tutkimuksen kohteena olivat erikoissairaanhoidon hoitotyönjohtajat (N=129). Aineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysilla, jonka viitekehyksenä käytettiin valmista mallia työnohjauksen pääelementeistä: hallinnollinen, opetuksellinen ja tukea antava.

Hallinnollisen elementin osalta työnohjauksen koettiin selkeyttävän ja tehostavan koko toimintaa. Toiminnan rajat täsmentyivät ja työn merkitys lisääntyi. Johtamistaidot vahvistuivat, joka näkyi hoitotyön laadun paranemisena. Hallinnollisella työnohjauksella oli johtajien mukaan merkitystä myös työn arvostukseen, työmotivaatioon ja työhön sitoutumiseen. Oma rooli ja arvot organisaatiossa selkeytyivät. Potilaiden autonomian koettiin myös lisääntyneen, joka näkyi lopulta positiivisena potilaspalautteena. Opetuksellisen elementin osalta työnohjauksen koettiin kehittävän koko hoitotyötä. Tämä näkyi työyhteisön toiminnan kehittymisenä sekä ammattitaidon vahvistumisena. Ratkaisukeskeinen ajattelu sekä johtamisosaaminen kehittyivät myös merkittävästi. Tukea antavan elementin osalta työ hyvinvointi parani. Vuorovaikutus ja yhteistyötaidot lisääntyivät. Kollegiaalisuus ja itsetuntemus vahvistuivat ja itsensä johtaminen selkeytyi. Työnohjauksen vaikutukset edistivät myös moniammatillista yhteistyötä ja voimaatuminen tuotti työniloa.

Tulokset vahvistavat käsitystä hallinnollisen työnohjauksen tarpeellisuudesta ja positiivisesta merkityksestä hoitotyön johtajille. Hoitotyön johtajien kokemusten mukaan hallinnollinen työohjaus on monella tapaa johtamistyötä tukeva ja kehittävä menetelmä, joka lopulta varmentaa hoitotyön laatua. Tulokset olivat yhtenevät aiempien tutkimusten tulosten kanssa, joka lisää tulosten luotettavuutta ja hallinnollisen työnohjauksen merkitystä hoitotyön johtamisessa tulevaisuudessa.

Hallinnollisen työnohjauksen kehittämisen tueksi tarvitaan edelleen siihen kohdentuvaa tutkimusta, joka lisää ymmärrystä työnohjaukseen liittyvistä taustaolettamuksista ja työnohjauksen eri elementeistä sekä niiden vaikutussuhteista. Hallinnollisen työnohjauksen tärkeys on tunnustettu ja se on tullut jäädäkseen terveydenhuollon organisaatioihin eräänä merkittävänä inhimillisten voimavarojen johtamisen ja kehittämisen menetelmänä.

Asiasanat: työnohjaus, hallinnollinen työnohjaus, hoitotyön johtaminen, työnohjauksen laadukkuus

ABSTRACT

The aim of this study was to describe the nursing leaders experience of Clinical Supervision (CS) and define the purpose of the Clinical Supervision as an optional tool for nursing leadership in Health Care Organizations. The research data in this study was given by the Pirkanmaa Hospital District (PSHP) and consisted of the ready data from five years (2002-2006), which was collected by means of open qualitative questionnaires using the ready scale (MCSS). The object of the study was the nursing leaders working in the special nursing provision area (N=129). The material was analyzed by means of deductive content analysis. The theoretical framework was the ready model of the three main element of the C.S: administrative, educational and supportive.

According to the administrative element CS was seen as clarifying and empowering the whole aspect of care provision. The work boundaries were identified, job satisfaction increased and management skills developed, which was seen as increasing the quality of nursing. Nursing leaders found that administrative CS was important to dignity of work, work motivation and work commitment. It also clarified the nursing leaders own role and the values of the organizations. In addition, the autonomy of the patient was found to increase which was expressed through positive client feedback. Similarly the educational element of CS was found to develop the entirety of nursing. This could be seen in the development of the entire working team and strengthening of working skills. There was also a remarkable development in solution-focused thinking and leadership skills. From the perspective of the supportive element the work well-being was enhanced and interaction and co -operation skills were increased. Colleague support and self-awareness increased and self-management developed. The effect of CS was improved multi-professional interaction and empowerment which created work satisfaction.

The findings demonstrated that there is a need for administrative CS for nursing leaders. According to the nursing leaders administrative CS is in many ways a supporting and developing method of nursing leadership which end product is assured quality of nursing. The results were the same as in previous research findings which reinforces the reliability of the research and the importance of administrative CS for future nursing leadership.

To develop administrative CS further research is still needed to increase the awareness of the basic assumption of CS and its main elements and effects. The importance of CS is recognised and its future is assured in health care organizations as one meaningful method to support and develop nursing leaders.

Keywords: clinical supervision, administrative clinical supervision, nursing leadership,

quality of the clinical supervision