A One Man's War. Theodore Roosevelt's Views of Germany and of German-Americans During the Period of American Neutrality, 1914-1917
PIHKALA, ESKO (2007)
PIHKALA, ESKO
2007
Yleinen historia - General History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-06-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17094
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17094
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Yhdysvaltojen entisen presidentin Theodore Rooseveltin suhtautumista Saksaan ja amerikansaksalaisiin Yhdysvaltojen puolueettomuuspolitiikan kaudella 1914-1917. Lähtöasetelma oli mielenkiintoinen, sillä ennen ensimmäistä maailmansotaa Roosevelt oli ollut suuri Saksan ihailija, mutta saksalaisten valloitettua Belgian elokuussa 1914 kuitenkin juuri hän kaikkein äänekkäimmin alkoi vaatia Yhdysvalloilta Saksan vastaisia toimia. Historioitsijoiden mukaan Roosevelt alkoi sodan seurauksena peräti vihata saksalaisia.
Tehtävänä oli siis selvittää, miksi Rooseveltistä tuli saksalaisvastainen. Tarkentavat kysymykset määritteli aiheesta kirjoitettu tutkimuskirjallisuus tai paremminkin sen puute: on etsitty vastauksia kysymyksiin, joita muut historioitsijat eivät syystä tai toisesta ole asian tiimoilta edes esittäneet. Millä tavoin Rooseveltin mielipiteet Saksasta muuttuivat ja miksi? Kuinka nopea prosessi hänen kääntymisensä saksalaisvastaiseksi oli? Miten hänen saksalaisvihansa ilmeni? Mikä oli hänen suhteensa amerikansaksalaisiin? Tutkimuksen piirin laajentaminen myös amerikansaksalaisiin oli tarpeen, koska sota heijastui Yhdysvaltoihin sisäisinä levottomuuksina, mikä ei voinut olla vaikuttamatta Rooseveltin näkemyksiin. Hänen Saksaa ja amerikansaksalaisia koskevien näkemystensä välillä oli näin vuorovaikutussuhde.
Primäärilähteinä on käytetty pääasiassa Rooseveltin vuosina 1914-1917 tuottamia tekstejä eli hänen yksityiskirjeenvaihtoaan sekä lukuisia sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleitaan. Muilta osin on käytetty hänen vuonna 1913 julkaistua omaelämäkertaansa sekä tutkimuskirjallisuutta. Vahva nojautuminen Rooseveltin omiin kirjoituksiin oli osin aiheen, osin pakon sanelemaa, sillä hänen Saksa-suhdettaan ei ole sotavuosien osalta yksityiskohtaisesti tutkittu. Tämä riippuvuus Rooseveltista pakotti kuitenkin pohtimaan metodia, sillä amerikkalaiset historioitsijat ovat kyseenalaistaneet hänen luotettavuutensa lähteenä. Tässä tutkimuksessa onkin tästä syystä käytetty paljon aikaa Rooseveltin maailmankuvan tutkimiseen ja sitä hahmotetaan lukijalle pala palalta, koska hänen maailmankuvaansa voidaan käyttää hänen sanojensa mittana: jos Rooseveltin osin kiistellytkin väitteet omista teoistaan ja ajatuksistaan olivat täysin sopusoinnussa hänen maailmankuvansa kanssa, oli syytä olettaa hänen puhuneen totta.
Tutkimuksen merkittävin tutkimustulos syntyi sivutuotteena, sillä Rooseveltin sodanaikaisen Saksa-suhteen analysointi asetti hänen ensimmäisten sotakuukausien aikaisen toimintansa yllättäen uuteen valoon. Niinpä seuraavilla sivuilla esitetään vallitsevan käsityksen haastava tulkinta, jossa Rooseveltin katsotaan tuominneen Saksan Belgian valloituksen aikaisemmin, mutta kääntyneen saksalaisvastaiseksi myöhemmin kuin tähän asti on väitetty. Se, kuinka saksalaisvastaiseksi Rooseveltiä haluaa luonnehtia, on pitkälti makuasia, mutta puheet Saksa-vihasta ovat rankasti liioiteltuja, sillä Rooseveltin mielipide Saksasta muuttui puolueettomuuskaudella vähemmän kuin on luultu.
Asiasanat: Theodore Roosevelt, Yhdysvallat, Saksa, ensimmäinen maailmansota, amerikansaksalaiset
Tehtävänä oli siis selvittää, miksi Rooseveltistä tuli saksalaisvastainen. Tarkentavat kysymykset määritteli aiheesta kirjoitettu tutkimuskirjallisuus tai paremminkin sen puute: on etsitty vastauksia kysymyksiin, joita muut historioitsijat eivät syystä tai toisesta ole asian tiimoilta edes esittäneet. Millä tavoin Rooseveltin mielipiteet Saksasta muuttuivat ja miksi? Kuinka nopea prosessi hänen kääntymisensä saksalaisvastaiseksi oli? Miten hänen saksalaisvihansa ilmeni? Mikä oli hänen suhteensa amerikansaksalaisiin? Tutkimuksen piirin laajentaminen myös amerikansaksalaisiin oli tarpeen, koska sota heijastui Yhdysvaltoihin sisäisinä levottomuuksina, mikä ei voinut olla vaikuttamatta Rooseveltin näkemyksiin. Hänen Saksaa ja amerikansaksalaisia koskevien näkemystensä välillä oli näin vuorovaikutussuhde.
Primäärilähteinä on käytetty pääasiassa Rooseveltin vuosina 1914-1917 tuottamia tekstejä eli hänen yksityiskirjeenvaihtoaan sekä lukuisia sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleitaan. Muilta osin on käytetty hänen vuonna 1913 julkaistua omaelämäkertaansa sekä tutkimuskirjallisuutta. Vahva nojautuminen Rooseveltin omiin kirjoituksiin oli osin aiheen, osin pakon sanelemaa, sillä hänen Saksa-suhdettaan ei ole sotavuosien osalta yksityiskohtaisesti tutkittu. Tämä riippuvuus Rooseveltista pakotti kuitenkin pohtimaan metodia, sillä amerikkalaiset historioitsijat ovat kyseenalaistaneet hänen luotettavuutensa lähteenä. Tässä tutkimuksessa onkin tästä syystä käytetty paljon aikaa Rooseveltin maailmankuvan tutkimiseen ja sitä hahmotetaan lukijalle pala palalta, koska hänen maailmankuvaansa voidaan käyttää hänen sanojensa mittana: jos Rooseveltin osin kiistellytkin väitteet omista teoistaan ja ajatuksistaan olivat täysin sopusoinnussa hänen maailmankuvansa kanssa, oli syytä olettaa hänen puhuneen totta.
Tutkimuksen merkittävin tutkimustulos syntyi sivutuotteena, sillä Rooseveltin sodanaikaisen Saksa-suhteen analysointi asetti hänen ensimmäisten sotakuukausien aikaisen toimintansa yllättäen uuteen valoon. Niinpä seuraavilla sivuilla esitetään vallitsevan käsityksen haastava tulkinta, jossa Rooseveltin katsotaan tuominneen Saksan Belgian valloituksen aikaisemmin, mutta kääntyneen saksalaisvastaiseksi myöhemmin kuin tähän asti on väitetty. Se, kuinka saksalaisvastaiseksi Rooseveltiä haluaa luonnehtia, on pitkälti makuasia, mutta puheet Saksa-vihasta ovat rankasti liioiteltuja, sillä Rooseveltin mielipide Saksasta muuttui puolueettomuuskaudella vähemmän kuin on luultu.
Asiasanat: Theodore Roosevelt, Yhdysvallat, Saksa, ensimmäinen maailmansota, amerikansaksalaiset