Suomalaisen tilintarkastusinstituution kehitys 1997 - 2006
ONNELA, KARITA (2007)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2007
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Hyväksymispäivämäärä
2007-06-13Tiivistelmä
Tutkimuksen päätarkoituksena on selvittää suomalaisen tilintarkastusinstituution kehitystä vuosina 1997 - 2006. Tutkimusaineistona empiirisessä osiossa on käytetty tilintarkastus- ja laskenta-alan ammattilehtikirjoittelua tutkimusajanjaksolta. Tutkimus tuo kontribuutiota lähihistorian kehityksen selvittämisen avulla tämän hetken suomalaisen tilintarkastuksen ajankohtaisten asioiden ymmärtämiseksi.
Teoriaosuudessa määritellään tutkimuksen viitekehys, joka on tilintarkastusinstituutio. Se koostuu kolmesta osa-alueesta: normistosta, tilintarkastuksen sisällöstä ja tilintarkastusjärjestelmästä. Teoriaosuudessa luodaan katsaus myös tilintarkastuksen historiaan, jotta tutkimusajanjakson lähtökohta selkiytyisi lukijalle. Tutkimuksen empiirisessä osiossa kuvaillaan suomalaisen tilintarkastusinstituution kehitystä jakaen ammattilehtikirjoittelu aikajärjestyksessä tilintarkastusinstituution osa-alueisiin ja niistä edelleen aihepiireihin. Tutkimusaineistona käytetään yhteensä 229 artikkelia kymmenen vuoden ajalta 66 eri Tilintarkastus - Revision -lehdestä. Suomalaisen tilintarkastusinstituution kehitys tutkimusajanjaksolta kootaan taulukkomuotoon kirjoitteluaiheiden jaon perusteella. Saatujen kvantitatiivisten tulosten perusteella selvitetään tilintarkastuksen kehitys.
Tutkimuksen keskeisissä tuloksissa havaittiin, että normisto otti vuoden 2001 jälkeen yhä suuremman roolin tilintarkastuksen alalla. Normistosta kirjoittelun yhä lisääntyessä tilintarkastuksen sisältöön ja tilintarkastusjärjestelmään liittyvät artikkelit vähenivät ajanjakson loppua kohden. Tilintarkastustyöstä kirjoittelu muuttui dokumentointia ja suunnittelua painottavaksi, kun se aiemmin painottui tilintarkastustyön apuvälineistä kirjoitteluun. Tilintarkastusjärjestelmässä esiin nousivat voimakkaimmin aiheet tilintarkastajien koulutuksesta, riittävyydestä ja ammattitilintarkastuksesta. Normiston kirjoitteluaiheet seurasivat ajankohtaisia laki- tai direktiivimuutoksia sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että tilintarkastajia velvoittavat yhä useammat lait ja määräykset. Valvonta, vastuu ja työn määrä ovat lisääntyneet. Työn luonne on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana siten, että dokumentointia, työn suunnittelua ja erikokoisille asiakkaille tehtyjä tiimi- ja osaamiskokonaisuuksia painotetaan aiempaa enemmän.
Avainsanat: tilintarkastusinstituutio, historiallinen kehitys, normisto, tilintarkastusjärjestelmä, tilintarkastuksen sisältö
Teoriaosuudessa määritellään tutkimuksen viitekehys, joka on tilintarkastusinstituutio. Se koostuu kolmesta osa-alueesta: normistosta, tilintarkastuksen sisällöstä ja tilintarkastusjärjestelmästä. Teoriaosuudessa luodaan katsaus myös tilintarkastuksen historiaan, jotta tutkimusajanjakson lähtökohta selkiytyisi lukijalle. Tutkimuksen empiirisessä osiossa kuvaillaan suomalaisen tilintarkastusinstituution kehitystä jakaen ammattilehtikirjoittelu aikajärjestyksessä tilintarkastusinstituution osa-alueisiin ja niistä edelleen aihepiireihin. Tutkimusaineistona käytetään yhteensä 229 artikkelia kymmenen vuoden ajalta 66 eri Tilintarkastus - Revision -lehdestä. Suomalaisen tilintarkastusinstituution kehitys tutkimusajanjaksolta kootaan taulukkomuotoon kirjoitteluaiheiden jaon perusteella. Saatujen kvantitatiivisten tulosten perusteella selvitetään tilintarkastuksen kehitys.
Tutkimuksen keskeisissä tuloksissa havaittiin, että normisto otti vuoden 2001 jälkeen yhä suuremman roolin tilintarkastuksen alalla. Normistosta kirjoittelun yhä lisääntyessä tilintarkastuksen sisältöön ja tilintarkastusjärjestelmään liittyvät artikkelit vähenivät ajanjakson loppua kohden. Tilintarkastustyöstä kirjoittelu muuttui dokumentointia ja suunnittelua painottavaksi, kun se aiemmin painottui tilintarkastustyön apuvälineistä kirjoitteluun. Tilintarkastusjärjestelmässä esiin nousivat voimakkaimmin aiheet tilintarkastajien koulutuksesta, riittävyydestä ja ammattitilintarkastuksesta. Normiston kirjoitteluaiheet seurasivat ajankohtaisia laki- tai direktiivimuutoksia sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että tilintarkastajia velvoittavat yhä useammat lait ja määräykset. Valvonta, vastuu ja työn määrä ovat lisääntyneet. Työn luonne on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana siten, että dokumentointia, työn suunnittelua ja erikokoisille asiakkaille tehtyjä tiimi- ja osaamiskokonaisuuksia painotetaan aiempaa enemmän.
Avainsanat: tilintarkastusinstituutio, historiallinen kehitys, normisto, tilintarkastusjärjestelmä, tilintarkastuksen sisältö