Onnistumisia, ristiriitoja ja haasteita. Ensimmäisen lapsen saaneiden vanhempien kokemuksia lastenneuvolasta
KUURMA, NIINA (2007)
KUURMA, NIINA
2007
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-06-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17061
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17061
Tiivistelmä
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ensimmäisen lapsen saaneiden vanhempien kokemuksia lastenneuvolasta. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata myös vanhempien odotuksia ja toiveita lastenneuvolaa kohtaan. Tutkimuksen teoreettisena taustana ovat aiemmat tutkimukset lastenneuvolasta ja Lastenneuvolaoppaan sisältämät suositukset lastenneuvolatoiminnalle.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla yhdeksältä ensimmäisen lapsensa saaneelta pariskunnalta (n=18). Aineisto analysoitiin induktiivisesti laadullisella sisällön analyysilla.
Vanhempien kokemukset lastenneuvolasta voidaan jakaa kolmeen eri yläluokkaan: onnistunut neuvola, ristiriitainen neuvola sekä toiveiden ja haasteiden neuvola. Onnistunut neuvola voidaan jakaa edelleen kolmeen luokkaan: hyvän neuvolakokemuksen tekijät, luottamus neuvolaan ja neuvola uuden lapsiperheen asialla. Ristiriitaista neuvolaa vanhemmat kuvasivat etäiseksi, tuntemattomaksi sekä normittavaksi ja kontrolloivaksi. Toiveiden ja haasteiden neuvola kuvaa vanhempien kriittisiä näkemyksiä neuvolasta, vanhempien toiveita perheen voimavaroja vahvistavasta neuvolasta ja toiveita käytännön neuvolasta. Äitien ja isien kokemukset olivat yhtäläisiä kahdeksan luokan kohdalla, mutta alaluokkien osalta vanhempien kokemukset erosivat toisistaan. Isät korostivat kokemuksissaan positiivisia piirteitä, äidit kuvasivat neuvolaa runsaammin ja antoivat enemmän kriittistä palautetta lastenneuvolatyölle.
Neuvolan tavoitteet, toimintatavat, periaatteet ja arvot eivät ole vanhemmille selkeitä, joten neuvolatoiminnan näkyvyyttä tulisi vahvistaa. Vanhempien yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden määrittely heti lastenneuvola-asiakkuuden alussa olisi tärkeää, sillä vanhemmat odottavat neuvolasta herkkyyttä huomata asioita ja puuttua niihin. Vanhemmat arvostavat neuvolaa ohjaajana ja neuvojana, mutta neuvojen ja ohjeiden yhteneväisyyteen ja ajankohtaisuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Ensimmäisen lapsen vanhemmat kokevat tärkeäksi oman terveydenhoitajan, joten terveydenhoitajien pysyvyyteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää asiakaslähtöisen ja lastenneuvolasuosituksiin vastaavan lastenneuvolatyön kehittämisessä. Jatkossa tutkimuskohteena voisi olla lastenneuvolatoiminnan organisoinnin ja johtamisen haasteet asiakaslähtöisyyden näkökulmasta.
Avainsanat: lastenneuvola, kehittäminen, lastenneuvolasuositukset, ensimmäisen lapsen saaneet vanhemmat, sisällön analyysi
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla yhdeksältä ensimmäisen lapsensa saaneelta pariskunnalta (n=18). Aineisto analysoitiin induktiivisesti laadullisella sisällön analyysilla.
Vanhempien kokemukset lastenneuvolasta voidaan jakaa kolmeen eri yläluokkaan: onnistunut neuvola, ristiriitainen neuvola sekä toiveiden ja haasteiden neuvola. Onnistunut neuvola voidaan jakaa edelleen kolmeen luokkaan: hyvän neuvolakokemuksen tekijät, luottamus neuvolaan ja neuvola uuden lapsiperheen asialla. Ristiriitaista neuvolaa vanhemmat kuvasivat etäiseksi, tuntemattomaksi sekä normittavaksi ja kontrolloivaksi. Toiveiden ja haasteiden neuvola kuvaa vanhempien kriittisiä näkemyksiä neuvolasta, vanhempien toiveita perheen voimavaroja vahvistavasta neuvolasta ja toiveita käytännön neuvolasta. Äitien ja isien kokemukset olivat yhtäläisiä kahdeksan luokan kohdalla, mutta alaluokkien osalta vanhempien kokemukset erosivat toisistaan. Isät korostivat kokemuksissaan positiivisia piirteitä, äidit kuvasivat neuvolaa runsaammin ja antoivat enemmän kriittistä palautetta lastenneuvolatyölle.
Neuvolan tavoitteet, toimintatavat, periaatteet ja arvot eivät ole vanhemmille selkeitä, joten neuvolatoiminnan näkyvyyttä tulisi vahvistaa. Vanhempien yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden määrittely heti lastenneuvola-asiakkuuden alussa olisi tärkeää, sillä vanhemmat odottavat neuvolasta herkkyyttä huomata asioita ja puuttua niihin. Vanhemmat arvostavat neuvolaa ohjaajana ja neuvojana, mutta neuvojen ja ohjeiden yhteneväisyyteen ja ajankohtaisuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Ensimmäisen lapsen vanhemmat kokevat tärkeäksi oman terveydenhoitajan, joten terveydenhoitajien pysyvyyteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää asiakaslähtöisen ja lastenneuvolasuosituksiin vastaavan lastenneuvolatyön kehittämisessä. Jatkossa tutkimuskohteena voisi olla lastenneuvolatoiminnan organisoinnin ja johtamisen haasteet asiakaslähtöisyyden näkökulmasta.
Avainsanat: lastenneuvola, kehittäminen, lastenneuvolasuositukset, ensimmäisen lapsen saaneet vanhemmat, sisällön analyysi