Vihervaaran Anna ajan hampaissa. Anne of Avonlea -romaanin alkuperäinen ja uudistettu suomennos

Abstract

Tutkielmassa perehdytään käännösten uudistamiseen ja tarkistamiseen ja selvitetään, miten se erottuu suhteessa uudelleenkääntämiseen. Työ on tapaustutkimus Lucy Maud Montgomeryn teoksen Anne of Avonlea alkuperäisestä suomennoksesta vuodelta 1921 (suom. Hilja Vesala) sekä vuoden 1961 uudistetusta ja tarkistetusta suomennoksesta. Muutoksia uudistetussa käännöksessä tarkkaillaan lähinnä historiallisten, poliittisten ja uskonnollisten viittausten sekä poistojen kautta ja syitä käännösratkaisuille ja muutoksille pyritään löytämään kunkin käännöksen luomisajankohdan sosiokulttuurisesta ilmapiiristä.

Tutkielman lähtökohtana on oletus, että suomennosta uudistettaessa ja tarkistettaessa alkuperäinen suomennos toimii ensisijaisena lähteenä ja alkuteksti toissijaisena. Lähtöoletuksena on myös että koska kyse on uudistuksesta (eikä uudelleenkäännöksestä) muutokset ovat pienimuotoisia, lähinnä kielen (sekä sanaston että rakenteen) vanhahtavuuteen liittyviä uudelleenmuotoiluja. Muotoiluille pyritään löytämään perusteluita 1920- ja 1960-luvun eriävistä asenteista muun muassa lasten- ja käännöskirjallisuutta kohtaan sekä käsityksistä lasten asemasta ja ymmärryskyvystä.

Tutkielmassa hyödynnetään kulttuurisidonnaisten elementtien kääntämistä näytelmäteksteissä tutkineen Sirkku Aaltosen tutkimusta Acculturation of the Other sekä erityisesti tällaisten piirteiden kääntämistä lastenkirjallisuudessa tarkastelleen Göte Klingbergin teosta Children’s Fiction in the Hands of Translators.

Tutkielmassa todetaan, että tapausteoksen käännös on lähtöoletuksesta poiketen kokenut uudistuksessa varsin rajuja muutoksia ja paikoitellen uudistus on oletusten vastaisesti modifioinut alkutekstin ajatuksia radikaalimmin kuin alkuperäinen käännös. Tulos on hämmästyttävä myös tarkasteltaessa 1920- ja 1960-lukujen lasten- ja nuortenkirjan aseman valossa. Lisäksi tutkimuksessa paljastui mielenkiintoista tietoa lähde- ja kohdetekstien välisistä suhteista.

Tutkimuksen tärkein tulos on kuitenkin se, että se osoittaa käännösten uudistettuihin painoksiin kohdistuvat oletuksemme ainakin tämän tapauksen kohdalla suurilta osin virheellisiksi ja esittää siten, että niiden tutkimiseen olisi nyt tilausta.

Avainsanat: Montgomery, Anna, uudelleenkääntäminen, uudistettu käännös, kulttuurisidonnaisuus