Työterveyshuollon hoitohenkilöstön verkosto-osaaminen
HEINONEN, TAINA (2007)
2007
Hallintotiede - Administrative Science
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-06-11
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17045
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17045
Tiivistelmä
Kaikille työntekijöille ei ole voitu tarjota kokonaisvaltaisia työterveyshuollon palveluja
kunnallisella sektorilla työterveyshuoltojen resurssien niukkuudesta johtuen. Työterveyshuoltoyksiköiden toiminta ei ole myöskään tasalaatuista. Erot johtuvat alueellisesta epätasa-arvoisuudesta, erilaisesta ammatillisesta osaamisesta, moniammatillisuuden puutteesta ja henkilöstövoimavaroista. Vaihtoehtoina resurssien niukkuuteen ja palvelujen tarjonnan puutteellisuuksiin on Sosiaali- ja terveysministeriö esittänyt työterveyshuoltoyksiköiden verkostoitumista ja palvelujen järjestämistä seudullisena yhteistyönä.
Työterveyshuollon henkilöstö työskentelee enenevässä määrin erilaisissa verkostoissa.
Verkostot tuovat yritykseen uutta osaamista. Verkoston toiminnan ydin rakentuu resurssien jakamisen ja yhdistämisen ympärille. Nämä tuottavat sosiaalista pääomaa verkostoissa eri muotoina, mikä tuo lisäarvoa osaamiselle ja asiantuntijuudelle. Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata verkosto-osaamista työterveyshuollon hoitohenkilöstön osaamisen näkökulmasta.
Tutkielman kohderyhmänä oli Porin seudun sekä Kanta-Hämeen seutujen kunnallisten työterveyshuoltojen hoitohenkilöstö. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeilla, missä oli strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Kysely suoritettiin maaliskuussa 2007. Saadun aineiston analyysimenetelmänä käytettiin tilastollista kuvailua, keskiarvojen vertailua ja T-testiä. Kyselyn perusteella yritettiin selvittää, mitkä eri tekijät ovat merkityksellisiä verkosto-osaamisessa sekä minkälaista lisäopetusta hoitohenkilöstö kokee tarvitsevansa.
Tutkielman tulosten mukaan verkostosuhteet ja kumppanit nähtiin tärkeinä, heidän mielipiteitään tulee kuunnella. Verkostossa toimiminen lisäsi oman työn kehittämistä ja vähensi ammatillista eristäytymistä. Johdon verkosto-osaamisen arvostamisella ja tuella oli merkitystä vastaajien yhteistyökykyyn, verkostossa toimimisen sitoutuneisuuteen kuten myös ammatillisen tuen saantiin. Tietoteknisissä taidoissa hallittiin Internetin ja Word-teksinkäsittelyohjelman käyttö, mutta Power Point esitysgrafiikan ja Excel-taulukkolaskentaohjelman käyttöä ei koettu hallittavan. Tietosuoja ja turvaan liittyvien asioiden hallinnassa oli puutteita. Hoitohenkilöstöllä oli motivaatiota omien tietoteknisten taitojen päivittämiseen, mutta uusien sähköisten järjestelmien käyttöönottoon ei oltu halukkaita. Yhteiset koulutustilaisuudet koettiin hyvinä.
Työyhteisöissä tulisi lisätä verkostoissa työskentelyn mahdollisuuksia, siten myös ammatillinen osaaminen lisääntyy. Osaamisen varmistaminen ja kehittäminen on tärkeä kilpailuvaltti niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Verkostoissa toimiminen vaatii aikaa, liian suuri työmäärä rajoitti tällä hetkellä verkostotyöskentelyä.
Avainsanat: työterveyshuolto, verkosto, osaaminen, tietotekniikka
kunnallisella sektorilla työterveyshuoltojen resurssien niukkuudesta johtuen. Työterveyshuoltoyksiköiden toiminta ei ole myöskään tasalaatuista. Erot johtuvat alueellisesta epätasa-arvoisuudesta, erilaisesta ammatillisesta osaamisesta, moniammatillisuuden puutteesta ja henkilöstövoimavaroista. Vaihtoehtoina resurssien niukkuuteen ja palvelujen tarjonnan puutteellisuuksiin on Sosiaali- ja terveysministeriö esittänyt työterveyshuoltoyksiköiden verkostoitumista ja palvelujen järjestämistä seudullisena yhteistyönä.
Työterveyshuollon henkilöstö työskentelee enenevässä määrin erilaisissa verkostoissa.
Verkostot tuovat yritykseen uutta osaamista. Verkoston toiminnan ydin rakentuu resurssien jakamisen ja yhdistämisen ympärille. Nämä tuottavat sosiaalista pääomaa verkostoissa eri muotoina, mikä tuo lisäarvoa osaamiselle ja asiantuntijuudelle. Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata verkosto-osaamista työterveyshuollon hoitohenkilöstön osaamisen näkökulmasta.
Tutkielman kohderyhmänä oli Porin seudun sekä Kanta-Hämeen seutujen kunnallisten työterveyshuoltojen hoitohenkilöstö. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeilla, missä oli strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Kysely suoritettiin maaliskuussa 2007. Saadun aineiston analyysimenetelmänä käytettiin tilastollista kuvailua, keskiarvojen vertailua ja T-testiä. Kyselyn perusteella yritettiin selvittää, mitkä eri tekijät ovat merkityksellisiä verkosto-osaamisessa sekä minkälaista lisäopetusta hoitohenkilöstö kokee tarvitsevansa.
Tutkielman tulosten mukaan verkostosuhteet ja kumppanit nähtiin tärkeinä, heidän mielipiteitään tulee kuunnella. Verkostossa toimiminen lisäsi oman työn kehittämistä ja vähensi ammatillista eristäytymistä. Johdon verkosto-osaamisen arvostamisella ja tuella oli merkitystä vastaajien yhteistyökykyyn, verkostossa toimimisen sitoutuneisuuteen kuten myös ammatillisen tuen saantiin. Tietoteknisissä taidoissa hallittiin Internetin ja Word-teksinkäsittelyohjelman käyttö, mutta Power Point esitysgrafiikan ja Excel-taulukkolaskentaohjelman käyttöä ei koettu hallittavan. Tietosuoja ja turvaan liittyvien asioiden hallinnassa oli puutteita. Hoitohenkilöstöllä oli motivaatiota omien tietoteknisten taitojen päivittämiseen, mutta uusien sähköisten järjestelmien käyttöönottoon ei oltu halukkaita. Yhteiset koulutustilaisuudet koettiin hyvinä.
Työyhteisöissä tulisi lisätä verkostoissa työskentelyn mahdollisuuksia, siten myös ammatillinen osaaminen lisääntyy. Osaamisen varmistaminen ja kehittäminen on tärkeä kilpailuvaltti niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Verkostoissa toimiminen vaatii aikaa, liian suuri työmäärä rajoitti tällä hetkellä verkostotyöskentelyä.
Avainsanat: työterveyshuolto, verkosto, osaaminen, tietotekniikka