Moniammatillinen yhteistyö suun terveydenhuollossa
AALTONEN, ANNE-MARI (2007)
AALTONEN, ANNE-MARI
2007
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17039
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17039
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hammaslääkärin, hammashoitajan ja suuhygienistin kokemuksia hammashoitovastaanotolla tapahtuvasta yhteistyöstä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää hammashoitotyötä ja suun terveydenhuollon ammattiryhmien välistä yhteistyötä.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla erään keskisuuren kaupungin suun terveydenhuollon henkilöitä ammattiryhmistä hammaslääkäri, hammashoitaja ja suuhygienisti. Tiedonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu, ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällön analyysiä.
Tutkimustulokset osoittavat, että suun terveydenhuollon moniammatillinen yhteistyö edellyttää yhdessä toimimista. Kannustava johtamistoiminta merkitsee tukea päivittäistyölle ja ammattiryhmien väliselle työnjaolle. Vuorovaikutuksen ja sosiaalisen kanssakäymisen avulla opitaan tuntemaan työyhteisön jäseniä ja eri ammattihenkilöitä. Moniammatillinen yhteistyö ilmenee potilaan hoitoon liittyvänä vastaanottotyönä. Vastaanottotyö sisältää hoitotiimin yhteistyötä ja hammaslääkärin ja hammashoitajan välistä parityötä. Moniammatillisen yhteistyön esteenä koettiin päivittäistoimintaan liittyvät muutokset ja uudet työskentelytavat. Toimintamuutokset lisäävät epävarmuutta ja yhteistyössä ilmenevää muutosvastarintaa. Henkilökemian toimimattomuus estää yhteistyötä ja vaikeuttaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Moniammatillista yhteistyötä edistää hyvä ammattitaito ja luottamuksen ilmapiiri. Yhteistyössä osoitettu ammattitaito tuo lisää yhteistyötä ja vahvistaa ammattiryhmien välistä luottamusta. Tasavertaisuus merkitsee eri ammattiryhmille samanaikaisesti annettavan tiedon jakamista ja tasavertaista keskustelua.
Johtopäätöksinä tuloksista voidaan todeta, että suun terveydenhuollon tiimityössä tulisi kehittää ja mahdollistaa yksilöasiantuntijuudesta moniammatilliseen asiantuntijuuteen suuntaavia toimintamalleja. Tarvitaan lisää tutkimustietoa ammattiryhmien yhteistyöhön ja suunhoitotyön toimintatapoihin vaikuttavista tekijöistä. Jatkossa olisi tärkeätä tutkia potilaan kokemuksia suunhoitopalveluiden käyttäjänä ja osana moniammatillista yhteistyötä.
Avainsanat: moniammatillinen yhteistyö, luottamus, asiantuntijuus, toimintakulttuuri
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla erään keskisuuren kaupungin suun terveydenhuollon henkilöitä ammattiryhmistä hammaslääkäri, hammashoitaja ja suuhygienisti. Tiedonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu, ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällön analyysiä.
Tutkimustulokset osoittavat, että suun terveydenhuollon moniammatillinen yhteistyö edellyttää yhdessä toimimista. Kannustava johtamistoiminta merkitsee tukea päivittäistyölle ja ammattiryhmien väliselle työnjaolle. Vuorovaikutuksen ja sosiaalisen kanssakäymisen avulla opitaan tuntemaan työyhteisön jäseniä ja eri ammattihenkilöitä. Moniammatillinen yhteistyö ilmenee potilaan hoitoon liittyvänä vastaanottotyönä. Vastaanottotyö sisältää hoitotiimin yhteistyötä ja hammaslääkärin ja hammashoitajan välistä parityötä. Moniammatillisen yhteistyön esteenä koettiin päivittäistoimintaan liittyvät muutokset ja uudet työskentelytavat. Toimintamuutokset lisäävät epävarmuutta ja yhteistyössä ilmenevää muutosvastarintaa. Henkilökemian toimimattomuus estää yhteistyötä ja vaikeuttaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Moniammatillista yhteistyötä edistää hyvä ammattitaito ja luottamuksen ilmapiiri. Yhteistyössä osoitettu ammattitaito tuo lisää yhteistyötä ja vahvistaa ammattiryhmien välistä luottamusta. Tasavertaisuus merkitsee eri ammattiryhmille samanaikaisesti annettavan tiedon jakamista ja tasavertaista keskustelua.
Johtopäätöksinä tuloksista voidaan todeta, että suun terveydenhuollon tiimityössä tulisi kehittää ja mahdollistaa yksilöasiantuntijuudesta moniammatilliseen asiantuntijuuteen suuntaavia toimintamalleja. Tarvitaan lisää tutkimustietoa ammattiryhmien yhteistyöhön ja suunhoitotyön toimintatapoihin vaikuttavista tekijöistä. Jatkossa olisi tärkeätä tutkia potilaan kokemuksia suunhoitopalveluiden käyttäjänä ja osana moniammatillista yhteistyötä.
Avainsanat: moniammatillinen yhteistyö, luottamus, asiantuntijuus, toimintakulttuuri