Hoitotyön opettajankoulutuksen vastaavuus opettajan työn haasteisiin

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveystieteiden maisterikoulutuksen hoitotyön opettamisen koulutusohjelman vastaavuutta hoitotyön opettajan työn haasteisiin ja vaatimuksiin. Tavoitteena oli saada tietoa hoitotyön opettajalta edellytettävistä valmiuksista ja opettajan työhön kohdistuvista haasteista sekä hoitotyön opettajankoulutuksen antamista valmiuksista hoitotyön opettajan työhön ja kehittämisehdotuksista hoitotyön opettajankoulutukselle. Tutkimusaineisto kerättiin hoitotyön opettajilta (n=10) yksilöidyn teemahaastattelun avulla. Aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysiä käyttäen.

Tulosten mukaan hoitotyön opettajalta vaaditaan laaja-alaista ammattitaitoa. Opettajat korostivat heiltä edellytettävän pedagogisia, tietoteknisiä ja tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyviä valmiuksia, hoitotyön substanssin hallintaa, persoonallisia ominaisuuksia, koulutusjärjestelmän tuntemista sekä yhteiskuntatietoutta ja tulevaisuuden ennakointikykyä. Ihmissuhdetaitoja pidettiin tärkeänä. Oma uudistuminen, työnkuvan laaja-alaisuus ja terveysalan koulutuksen ajan tasalla pitäminen todettiin haasteelliseksi. Opettajankoulutuksen koettiin antaneen valmiuksia opettajapersoonan ja tieteellisen lähestymistavan kehittymiseen sekä hoitotieteellisen tiedon syventymiseen. Koulutus oli antanut rohkeutta toimia opettajana ja kehittänyt organisointi-, kriittistä ajattelu- ja laajojen kokonaisuuksien hallintakykyä sekä didaktisia, tutkimuksellisia ja itsensä kehittämisen valmiuksia. Osa koki opetusmenetelmäosaamisensa kehittyneen. Opettajat pitivät tärkeänä tieteellistä lähestymistapaa työhönsä ja kokivat saaneensa tähän hyvät valmiudet koulutuksesta. Kehittämisehdotukset hoitotyön opettajankoulutukselle liittyivät laajempien pedagogisten valmiuksien ja laaja-alaisemman näkemyksen saamiseen hoitotyön opettajan työstä sekä koulutuksen järjestämiseen. Erityisesti toivottiin opetusmenetelmien syvällisempää läpikäyntiä, parempien valmiuksien saamista verkko-opettamiseen ja erilaisten opiskelijoiden ohjaamiseen sekä ryhmänohjaajana / tuutorina toimimiseen. Koulutukseen toivottiin myös mm. joustavuutta, yhteistyön lisäämistä eri tahojen kanssa ja kurssitarjonnan monipuolistamista. Hoitotieteen teoriaopintojen toivottiin olevan käytännönläheisempiä, ja yliopistojen lehtoreiden toivottiin ajantasaistavan pedagogista osaamistaan.

Hoitotyön opettajankoulutus koettiin yleensä positiivisena ja yliopistokoulutus tärkeänä opettajan työstä selviytymiseksi. Koulutuksen koettiin antavan perusvalmiuksia, joita ilman työstä on vaikea selviytyä. Tulosten mukaan hoitotyön opettajankoulutuksessa tulisi suhteuttaa tasapuolisemmin tieteellisten ja pedagogisten valmiuksien saavuttamiseen tähtäävät opinnot. Tämä tutkimus tuo tärkeää tietoa vähän tutkitusta aiheesta, ja tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön opettajankoulutusta kehitettäessä.

Avainsanat: hoitotyön/terveysalan opettaja, hoitotyön/terveystieteiden opettajankoulutus, osaamisvaatimukset, valmiudet, koulutuksen vaikuttavuus, oppimistulokset.