Kohti koko kansan urheilujournalismia. Sanomalehtien urheilutoimitusten esimiehet urheilujournalismin kehittäjinä
VUORINEN, SANNA (2007)
2007
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17035
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17035
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani aihe on urheilujournalismin laatu sanomalehtien urheilutoimitusten esimiesten näkökulmasta. Pureudun siihen, mihin suuntaan ja millä keinoin urheilutoimitusten esimiehet kehittävät urheilujournalismia. Keräsin tutkielmani aineiston haastattelemalla kymmentä urheilutoimituksen esimiestä, jotka työskentelivät kuusi tai seitsemän kertaa viikossa ilmestyvissä valtakunnallisissa lehdissä tai alueensa johtavissa maakuntalehdissä. Menetelmänä käytin teemahaastattelua. Analysoin aineistoni laadullisesti teemoittelua, tyypittelyä ja tulkintaa hyväksikäyttäen.
Urheilutoimitusten esimiehet määrittelevät urheilujournalismin laadun hyvin lukijalähtöisesti: laadukas urheilujournalismi tavoittaa elämäntavoiltaan ja -asenteiltaan erilaiset lukijat. Urheilujournalismia ei tehdä enää pelkästään urheilua aktiivisesti seuraaville ihmisille, mikä merkitsee urheilujournalismin yleisösuhteen murrosta. Esimiehet haluavat edistää koko kansan urheilujournalismia ja tavoittelevat siksi erityisesti naisia, nuoria ja perheitä urheilusivujen lukijoiksi. Taustalla on esimiesten halu turvata osaltaan sanomalehden levikin kehitys ja pärjääminen mediakilpailussa.
Urheilujournalismilla on esimiesten mukaan neljä tehtävää: ennakoida urheilun tapahtumia, taustoittaa urheilun ilmiöitä, viihdyttää lukijoita ja kertoa urheilusta osana yhteiskuntaa. Hyvän urheilujutun näkökulma on harkittu ja tavanomaisesta poikkeava. Muodoltaan hyvä urheilujuttu on tarina. Urheilujournalismin kehityshaasteina esimiehet pitävät uutiskriteereiden muokkaamista vähemmän tapahtumakeskeisiksi, viihdyttävien ilmiöjuttujen lisäämistä ja urheilusivujen visuaalisen ilmeen parantamista.
Urheilutoimitusta tarkastelen asiantuntijasaarekkeena lehtitalon organisaatiossa. Journalistinen työ on tänä päivänä asiantuntijatyötä, jolle on ominaista runsas analysointi, ongelmanratkaisu ja suunnittelu. Henkilöstön osaaminen muodostaa toimitusten tärkeimmän pääoman. Luovien asiantuntijoiden, kuten toimittajien johtamisen haaste on johtaa pikemminkin sisäistetyn strategian avulla kuin ohjeita jakamalla.
Tyypillisin tapa johtaa urheilutoimitusta on tehdä se eräänlaisen valmentajan roolissa taustalta. Tämä johtaa siihen, että esimiehillä vain vähän konkreettisia keinoja vaikuttaa urheilujournalismin laatuun. Koko kansan urheilujournalismin toteutumista hidastaa eniten urheilutoimittajien muutosvastaisuus, joka näkyy haluttomuutena laajentaa omaa osaamista ja näkökulmia urheiluun. Johtamista vierastetaan vielä sanomalehtien urheilutoimituksissa, mutta päinvastoin johtamista on syytä lisätä. Urheilutoimitukset tarvitsevat laatustrategian, joka tukee koko kansan urheilujournalismin vision toteutumista.
Asiasanat: sanomalehti, urheilujournalismi, laatu, esimies, johtaminen, asiantuntijaorganisaatio
Urheilutoimitusten esimiehet määrittelevät urheilujournalismin laadun hyvin lukijalähtöisesti: laadukas urheilujournalismi tavoittaa elämäntavoiltaan ja -asenteiltaan erilaiset lukijat. Urheilujournalismia ei tehdä enää pelkästään urheilua aktiivisesti seuraaville ihmisille, mikä merkitsee urheilujournalismin yleisösuhteen murrosta. Esimiehet haluavat edistää koko kansan urheilujournalismia ja tavoittelevat siksi erityisesti naisia, nuoria ja perheitä urheilusivujen lukijoiksi. Taustalla on esimiesten halu turvata osaltaan sanomalehden levikin kehitys ja pärjääminen mediakilpailussa.
Urheilujournalismilla on esimiesten mukaan neljä tehtävää: ennakoida urheilun tapahtumia, taustoittaa urheilun ilmiöitä, viihdyttää lukijoita ja kertoa urheilusta osana yhteiskuntaa. Hyvän urheilujutun näkökulma on harkittu ja tavanomaisesta poikkeava. Muodoltaan hyvä urheilujuttu on tarina. Urheilujournalismin kehityshaasteina esimiehet pitävät uutiskriteereiden muokkaamista vähemmän tapahtumakeskeisiksi, viihdyttävien ilmiöjuttujen lisäämistä ja urheilusivujen visuaalisen ilmeen parantamista.
Urheilutoimitusta tarkastelen asiantuntijasaarekkeena lehtitalon organisaatiossa. Journalistinen työ on tänä päivänä asiantuntijatyötä, jolle on ominaista runsas analysointi, ongelmanratkaisu ja suunnittelu. Henkilöstön osaaminen muodostaa toimitusten tärkeimmän pääoman. Luovien asiantuntijoiden, kuten toimittajien johtamisen haaste on johtaa pikemminkin sisäistetyn strategian avulla kuin ohjeita jakamalla.
Tyypillisin tapa johtaa urheilutoimitusta on tehdä se eräänlaisen valmentajan roolissa taustalta. Tämä johtaa siihen, että esimiehillä vain vähän konkreettisia keinoja vaikuttaa urheilujournalismin laatuun. Koko kansan urheilujournalismin toteutumista hidastaa eniten urheilutoimittajien muutosvastaisuus, joka näkyy haluttomuutena laajentaa omaa osaamista ja näkökulmia urheiluun. Johtamista vierastetaan vielä sanomalehtien urheilutoimituksissa, mutta päinvastoin johtamista on syytä lisätä. Urheilutoimitukset tarvitsevat laatustrategian, joka tukee koko kansan urheilujournalismin vision toteutumista.
Asiasanat: sanomalehti, urheilujournalismi, laatu, esimies, johtaminen, asiantuntijaorganisaatio