Työviihtyvyyden analysointi tilastollisin menetelmin -Tutkimus työviihtyvyydestä sukupuolen mukaan
TALOLA, NINA (2007)
2007
Tilastotiede - Statistics
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17019
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17019
Tiivistelmä
Työvoiman saatavuus on lähitulevaisuuden suurimpia yhteiskunnallisia haasteita, kun niin kutsutut suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän. Työviihtyvyys on tuolloin yksi avaintekijöistä, kun kasvavaan työvoimapulaan etsitään ratkaisuja. Yritykset, joissa työntekijät viihtyvät hyvin, säilyttänevät parhaiten kilpailukykynsä työntekijämarkkinoilla. Voidaan sanoa, että hyvä työviihtyvyys palvelee niin työnantajia kuin työntekijöitäkin. Tämän tutkielman tarkoituksena on esitellä tilastollisia menetelmiä, joilla voidaan tutkia työviihtyvyyttä.
Tutkimusaineistona on Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen Tasa-arvosta lisäarvoa -hankkeen kyselyaineisto, joka on kerätty vuonna 2003 kuudelta eri pirkanmaalaiselta yritykseltä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan hankkeen kahta työviihtyvyyttä mittaavaa kysymysosiota ja yhtä niin ikään työviihtyvyyttä mittaavaa kysymystä. Kysymysosiot on muutettu summamuuttujiksi: työilmapiiri ja työtasa-arvo. Kolmas selitettävä muuttuja on työn sisällön ja palkan välinen suhde. Näitä muuttujia on tarkasteltu sekä perinteisellä jakaumatyyppisellä analysointitavalla että niihin sopivilla tilastollisilla menetelmillä: monimuuttujaisella varianssianalyysillä ja multinomisella logistisella regressiolla. Tutkimuksessa selvitettiin myös ikäryhmien ja sukupuolten välistä riippuvuutta Pearsonin χ2-riippumattomuustestillä.
Tutkimuksen taustateoriana on käytetty D.J. Levinsonin teoriaa, missä Eriksonin elämänkaari-psykologinen malli on sovellettu työelämään. Levinsonin mallissa työikäiset on jaettu eri ryhmiin elämänvaiheidensa mukaan. Tässä tutkimuksessa kyselyyn vastanneet, sukupuolensa ja syntymävuotensa ilmoittaneet henkilöt (700) on jaettu viiteen eri ikäryhmään Levinson mallin mukaisesti.
Tutkielman tulosten mukaan työviihtyvyydessä on selvästi nähtävissä sukupuolten välinen ero. Miesten työviihtyvyys seuraa hyvin tarkasti Levinsonin mallia, kun taas naiset vastasivat aikaisempien työolotutkimusten mukaisesti.
Asiasanat
Varianssianalyysi, multinominen logistinen regressioanalyysi
Tutkimusaineistona on Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen Tasa-arvosta lisäarvoa -hankkeen kyselyaineisto, joka on kerätty vuonna 2003 kuudelta eri pirkanmaalaiselta yritykseltä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan hankkeen kahta työviihtyvyyttä mittaavaa kysymysosiota ja yhtä niin ikään työviihtyvyyttä mittaavaa kysymystä. Kysymysosiot on muutettu summamuuttujiksi: työilmapiiri ja työtasa-arvo. Kolmas selitettävä muuttuja on työn sisällön ja palkan välinen suhde. Näitä muuttujia on tarkasteltu sekä perinteisellä jakaumatyyppisellä analysointitavalla että niihin sopivilla tilastollisilla menetelmillä: monimuuttujaisella varianssianalyysillä ja multinomisella logistisella regressiolla. Tutkimuksessa selvitettiin myös ikäryhmien ja sukupuolten välistä riippuvuutta Pearsonin χ2-riippumattomuustestillä.
Tutkimuksen taustateoriana on käytetty D.J. Levinsonin teoriaa, missä Eriksonin elämänkaari-psykologinen malli on sovellettu työelämään. Levinsonin mallissa työikäiset on jaettu eri ryhmiin elämänvaiheidensa mukaan. Tässä tutkimuksessa kyselyyn vastanneet, sukupuolensa ja syntymävuotensa ilmoittaneet henkilöt (700) on jaettu viiteen eri ikäryhmään Levinson mallin mukaisesti.
Tutkielman tulosten mukaan työviihtyvyydessä on selvästi nähtävissä sukupuolten välinen ero. Miesten työviihtyvyys seuraa hyvin tarkasti Levinsonin mallia, kun taas naiset vastasivat aikaisempien työolotutkimusten mukaisesti.
Asiasanat
Varianssianalyysi, multinominen logistinen regressioanalyysi