Kuka vie ja ketä - ja mihin suuntaan? Kriittinen katsaus opettajankoulutukseen
VELTHEIM, JOUNI; SALMIRINNE, JOUNI (2007)
2007
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17013
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17013
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee opettajankoulutuksen tilaa ja suuntaa Tampereen yliopiston luokanopettajankouluttajien näkemysten pohjalta. Aineisto on laadullista ja aineiston-hankintamenetelminä käytettiin teemahaastattelua ja strukturoitua kyselylomaketta. Tutkimukseen osallistui 11 Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opettajankoulutuslaitoksen Hämeenlinnan yksikön opettajankouluttajaa. Kattavan aineiston saamiseksi tutkimuksessa haastateltiin opettajankouluttajia mahdollisimman monelta alalta lehtoreista professoreihin. Haastatteluun valittua otosta voidaan pitää harkinnanvaraisena näytteenä.
Tutkimuksessa noudatettiin aineistolähtöistä grounded theory -lähestymistapaa ja sille tyypillinen induktiivispainotteinen eteneminen kuvaa hyvin koko tutkimusta. Tutkimuksessa edettiin yksittäisen opettajankouluttajan tarkastelusta yksikkö- ja yliopistotason käsittelyn kautta koko Suomen opettajankoulutuksen tarkasteluun. Tutkimuksessa muodostettiin grounded theoryn koodausparadigman avulla viisi kategoriaa: opettajankoulutuksen, kasvatustieteen, ajankuvan, vallan ja haasteisiin vastaamisen kategoriat. Ydinkategoriaksi muotoutui opettajankoulutus, joka samalla muodosti tutkimuksen näkökulman, jonka läpi muita tutkimuksen teemoja tarkasteltiin. Tutkimuksessa muodostettiin opettajankoulutuksen tilaa kuvaava malli.
Tutkimusraportti alkaa tutkimuksen kentän rajaamisella, josta siirrytään tutkimuksen metodologisten ratkaisujen esittelyyn. Luvuissa 37 käsitellään tutkimuksen ajankuvan, vallan, opettajankoulutuksen ja kasvatustieteen monitasoisia suhteita. Raportti päätetään opettajankoulutuksen haasteiden hahmotteluun ja näiden haasteiden mahdollisten vastausten esittelyyn.
Tutkimus osoittaa, että vaikka koulutuspolitiikkaa tehdään kansallisina päätöksinä, on suomalainen yhteiskunta mukautunut osaksi globaalia koulutuspoliittista kehitystä. Uusliberaalit arvot ovat rantautuneet suomalaiseen yhteiskuntaan ja tämä näkyy niin perusopetuksessa kuin yliopistojen opettajankoulutuksessakin. Koulutuksen arvoja ohjaavat siis entistä enemmän uuden paradigman markkinahenkisyys, managerialismi ja suorituskeskeisyys. Jotta opettajankoulutus pystyisi vastaamaan ajalle tyypilliselle talous- ja tehokkuuskeskeisyydelle, edellyttää se opettajankoulutukselta vastarinta-ajattelua ja aktiivisempaa yhteiskunnallista otetta.
Avainsanat: grounded theory, kasvatustiede, koulutuspolitiikka, opettajankoulutus, uusliberalismi, valta
Tutkimuksessa noudatettiin aineistolähtöistä grounded theory -lähestymistapaa ja sille tyypillinen induktiivispainotteinen eteneminen kuvaa hyvin koko tutkimusta. Tutkimuksessa edettiin yksittäisen opettajankouluttajan tarkastelusta yksikkö- ja yliopistotason käsittelyn kautta koko Suomen opettajankoulutuksen tarkasteluun. Tutkimuksessa muodostettiin grounded theoryn koodausparadigman avulla viisi kategoriaa: opettajankoulutuksen, kasvatustieteen, ajankuvan, vallan ja haasteisiin vastaamisen kategoriat. Ydinkategoriaksi muotoutui opettajankoulutus, joka samalla muodosti tutkimuksen näkökulman, jonka läpi muita tutkimuksen teemoja tarkasteltiin. Tutkimuksessa muodostettiin opettajankoulutuksen tilaa kuvaava malli.
Tutkimusraportti alkaa tutkimuksen kentän rajaamisella, josta siirrytään tutkimuksen metodologisten ratkaisujen esittelyyn. Luvuissa 37 käsitellään tutkimuksen ajankuvan, vallan, opettajankoulutuksen ja kasvatustieteen monitasoisia suhteita. Raportti päätetään opettajankoulutuksen haasteiden hahmotteluun ja näiden haasteiden mahdollisten vastausten esittelyyn.
Tutkimus osoittaa, että vaikka koulutuspolitiikkaa tehdään kansallisina päätöksinä, on suomalainen yhteiskunta mukautunut osaksi globaalia koulutuspoliittista kehitystä. Uusliberaalit arvot ovat rantautuneet suomalaiseen yhteiskuntaan ja tämä näkyy niin perusopetuksessa kuin yliopistojen opettajankoulutuksessakin. Koulutuksen arvoja ohjaavat siis entistä enemmän uuden paradigman markkinahenkisyys, managerialismi ja suorituskeskeisyys. Jotta opettajankoulutus pystyisi vastaamaan ajalle tyypilliselle talous- ja tehokkuuskeskeisyydelle, edellyttää se opettajankoulutukselta vastarinta-ajattelua ja aktiivisempaa yhteiskunnallista otetta.
Avainsanat: grounded theory, kasvatustiede, koulutuspolitiikka, opettajankoulutus, uusliberalismi, valta