Tiimi - moniammatillisen työn näyttämönä
PUPUTTI, ELINA (2007)
PUPUTTI, ELINA
2007
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17002
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17002
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on selvittää, miten moniammatilliset tiimit työskentelevät psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Keskeisiä teemoja ovat sosiaalityön rooli, institutionaalinen valta ja sen ilmeneminen. Terveydenhuollossa moniammatillisuus on työn peruslähtökohta. Keskeistä moniammatillisuudessa on asiantuntijoiden rajoja ylittävä keskustelu, holistinen työtapa ja jäsenten keskinäinen kunnioitus. Sosiaalityö saa erilaisia rooleja terveydenhuollon sisällä osastojen erilaisuudesta ja potilaiden tarpeista riippuen. Sosiaalityöntekijä voi vaikuttaa tehtävänkuvaansa, mutta toisaalta haasteena on myös työn rajaaminen.
Tutkielma koostuu teoriaosasta ja empiirisestä aineistosta. Teoriaosuudessa käsittelen terveyssosiaalityötä, moniammatillisuutta suhteessa asiantuntijuuteen sekä psykiatrisen sairaanhoidon keskeisiä piirteitä. Tutkielmassa esittelen institutionaalisen valtaan liittyviä näkökulmia niin organisaation näkökulmasta eli makrotasolla kuin ihmisten puheessa ilmenevänä mikrotasolla. Organisaatioiden toimintaa voidaankin tutkia diskursiivisina käytäntöinä. Valtaa ei tutkita tällöin ulkoapäin määräytyvänä, vaan tutkitaan sitä, miten se on kietoutunut sosiaalisiin käytäntöihin ja miten osapuolet käyttävät valtaa osana arkista kanssakäymistä.
Tutkimusaineisto jakautuu kolmeen eri osaan. Aineisto on kerätty havainnoimalla ja ryhmähaastatteluilla. Taustoittavassa havainnointiaineistossa, jonka tavoitteena on johdattaa lukija tutkielman empiiriseen osaan, käytän etnografista lähestymistapaa. Ensimmäinen aineisto, on kerätty havainnoimalla kahdeksaa eri psykiatrian osastoa. Kaksi muuta aineistoa on kerätty yhdeltä osastolta havainnoimalla ja ryhmähaastatteluilla. Havainnoin ensin tiimin kokoontumisia ja tein tarkat muis-tiinpanot 14 eri hoitosuunnitelmapalaverista. Ryhmähaastattelukertoja oli kaksi, joissa ensimmäisessä asiantuntijat keskustelivat tiimin toimintaan liittyvistä kysymyksistä. Ryhmähaastattelun kysymykset olin jäsennellyt teemoittain teemahaastattelun ideaa noudattaen. Toisessa ryhmähaastattelussa tiimin jäsenet tekivät hoitosuunnitelman kuvitteelliselle potilaalle, josta he saivat esitiedot.
Ensimmäisen analyysiosan olen kirjoittanut etnografisena kerrontana. Näin omat havainnointimuistiinpanot johdattavat lukijan psykiatristen osastojen maailmaan. Toisen havainnointiaineiston ja ryhmähaastatteluaineiston olen analysoinut diskurssianalyyttisesti ja näissä olen painottanut erityisesti retorista luentaa. Diskurssianalyysin avulla olen analysoinut, miten eri asiantuntijat rakentavat sosiaalista todellisuutta tiimin käytännöissä. Keskeisellä sijalla ovat olleet ne positiot, joista käsin asiantuntijat puhuvat. Retorisessa analysoinnissa olen kiinnittänyt huomiota asiantuntijapuheen argumenttien muotoon ja yleisösuhteeseen. Tällöin korostuvat tavat, joilla asiantuntijat oikeuttavat puhettaan, kategorisoivat asioita ja määrittelevät potilaan tavoitteita. Asiantuntijat vahvistavat puhettaan eri keinoin, kuten vastakohtien asettamisella, etäännyttämisellä ja eri tiedonlähteisiin vetoamalla.
Tutkielman keskeisenä tuloksena voin todeta, että moniammatillisten tiimien toimintatavat eroavat toisistaan eri osastoilla. Jotkut tiimeistä, kuten tiimi, jota erityisesti tutkin, käyvät laajasti rajoja ylittävää arviointikeskustelua. Toisissa tiimeissä keskustelu painottuu eri asiantuntijoiden väliseen tiedon vaihtoon, jossa pohtivaa arviointikeskustelua on vähemmän. Tutkimukseni tiimissä asiantuntijat arvioivat laajasti potilaan tilannetta. Arviointikeskustelua työntekijät käyvät moniammatillisesta näkökulmasta ja siinä korostuu erikoissairaanhoidon tehtävä ja asiantuntijuus. Tavoite- ja päätöksentekopuhe nivoutuvat osaksi arviointipuhetta, mutta näiden osalta asiantuntijat puhuvat kukin oman asiantuntijapositionsa näkökulmasta. Institutionaalinen valta tulee esiin mikrotasolla retorisina keinoina vahvistaa asiantuntijapuhetta. Asiantuntijalla on oikeus määritellä ongelmia tietynlaiseksi. Jokaisella työntekijällä on myös oman asiantuntijuutensa tuomaa erityistietoutta. Tämä erityistietous antaa työntekijälle mahdollisuuden käyttää tiedon ja asemansa tuomaa valtaa. Institutionaalinen valta makrotasolla tulee esiin erikoissairaanhoidon lainsäädäntönä ja muina institutionaalisina toiminnan ehtoina. Sosiaalityön asiantuntijuudella tiimissä on tasavertainen asema suhteessa muihin asiantuntijoihin.
Terveyssosiaalityössä korostuu potilaan taloudellisten asioiden selvittäminen, tiedot sosiaaliturvasta, palveluista ja kuntoutuksesta sekä lastensuojelusta. Tutkimusta tehdessäni, pohdin eniten sosiaalityönroolia perheiden kanssa tehtävässä työssä ja terapiatyössä. Hoitoyhteisössä sosiaalityöntekijän asiantuntemukseksi lastensuojeluasioissa mielletään helposti vain tieto lainsäädännöstä. Näkemykseni mukaan sosiaalityöntekijällä on vahva asiantuntijuus perheiden kokonaistilanteista, vanhem-muudesta ja lasten hyvinvoinnista. Asiantuntijan valmius ja motivoituminen avoimeen rajoja ylittävään moniammatilliseen työskentelyyn lisää osallistumismahdollisuuksia niin tiimin sisällä kuin muussakin työskentelyssä. Koska työmäärä on suuri jo nyt, niin haasteena on riittävän ajan löytyminen moniammatilliseen työn kehittämiseen.
Avainsanat: moniammatillinen tiimi, asiantuntijuus, terveyssosiaalityö, institutionaalinen valta, diskurssianalyysi, retoriikka
Tutkielma koostuu teoriaosasta ja empiirisestä aineistosta. Teoriaosuudessa käsittelen terveyssosiaalityötä, moniammatillisuutta suhteessa asiantuntijuuteen sekä psykiatrisen sairaanhoidon keskeisiä piirteitä. Tutkielmassa esittelen institutionaalisen valtaan liittyviä näkökulmia niin organisaation näkökulmasta eli makrotasolla kuin ihmisten puheessa ilmenevänä mikrotasolla. Organisaatioiden toimintaa voidaankin tutkia diskursiivisina käytäntöinä. Valtaa ei tutkita tällöin ulkoapäin määräytyvänä, vaan tutkitaan sitä, miten se on kietoutunut sosiaalisiin käytäntöihin ja miten osapuolet käyttävät valtaa osana arkista kanssakäymistä.
Tutkimusaineisto jakautuu kolmeen eri osaan. Aineisto on kerätty havainnoimalla ja ryhmähaastatteluilla. Taustoittavassa havainnointiaineistossa, jonka tavoitteena on johdattaa lukija tutkielman empiiriseen osaan, käytän etnografista lähestymistapaa. Ensimmäinen aineisto, on kerätty havainnoimalla kahdeksaa eri psykiatrian osastoa. Kaksi muuta aineistoa on kerätty yhdeltä osastolta havainnoimalla ja ryhmähaastatteluilla. Havainnoin ensin tiimin kokoontumisia ja tein tarkat muis-tiinpanot 14 eri hoitosuunnitelmapalaverista. Ryhmähaastattelukertoja oli kaksi, joissa ensimmäisessä asiantuntijat keskustelivat tiimin toimintaan liittyvistä kysymyksistä. Ryhmähaastattelun kysymykset olin jäsennellyt teemoittain teemahaastattelun ideaa noudattaen. Toisessa ryhmähaastattelussa tiimin jäsenet tekivät hoitosuunnitelman kuvitteelliselle potilaalle, josta he saivat esitiedot.
Ensimmäisen analyysiosan olen kirjoittanut etnografisena kerrontana. Näin omat havainnointimuistiinpanot johdattavat lukijan psykiatristen osastojen maailmaan. Toisen havainnointiaineiston ja ryhmähaastatteluaineiston olen analysoinut diskurssianalyyttisesti ja näissä olen painottanut erityisesti retorista luentaa. Diskurssianalyysin avulla olen analysoinut, miten eri asiantuntijat rakentavat sosiaalista todellisuutta tiimin käytännöissä. Keskeisellä sijalla ovat olleet ne positiot, joista käsin asiantuntijat puhuvat. Retorisessa analysoinnissa olen kiinnittänyt huomiota asiantuntijapuheen argumenttien muotoon ja yleisösuhteeseen. Tällöin korostuvat tavat, joilla asiantuntijat oikeuttavat puhettaan, kategorisoivat asioita ja määrittelevät potilaan tavoitteita. Asiantuntijat vahvistavat puhettaan eri keinoin, kuten vastakohtien asettamisella, etäännyttämisellä ja eri tiedonlähteisiin vetoamalla.
Tutkielman keskeisenä tuloksena voin todeta, että moniammatillisten tiimien toimintatavat eroavat toisistaan eri osastoilla. Jotkut tiimeistä, kuten tiimi, jota erityisesti tutkin, käyvät laajasti rajoja ylittävää arviointikeskustelua. Toisissa tiimeissä keskustelu painottuu eri asiantuntijoiden väliseen tiedon vaihtoon, jossa pohtivaa arviointikeskustelua on vähemmän. Tutkimukseni tiimissä asiantuntijat arvioivat laajasti potilaan tilannetta. Arviointikeskustelua työntekijät käyvät moniammatillisesta näkökulmasta ja siinä korostuu erikoissairaanhoidon tehtävä ja asiantuntijuus. Tavoite- ja päätöksentekopuhe nivoutuvat osaksi arviointipuhetta, mutta näiden osalta asiantuntijat puhuvat kukin oman asiantuntijapositionsa näkökulmasta. Institutionaalinen valta tulee esiin mikrotasolla retorisina keinoina vahvistaa asiantuntijapuhetta. Asiantuntijalla on oikeus määritellä ongelmia tietynlaiseksi. Jokaisella työntekijällä on myös oman asiantuntijuutensa tuomaa erityistietoutta. Tämä erityistietous antaa työntekijälle mahdollisuuden käyttää tiedon ja asemansa tuomaa valtaa. Institutionaalinen valta makrotasolla tulee esiin erikoissairaanhoidon lainsäädäntönä ja muina institutionaalisina toiminnan ehtoina. Sosiaalityön asiantuntijuudella tiimissä on tasavertainen asema suhteessa muihin asiantuntijoihin.
Terveyssosiaalityössä korostuu potilaan taloudellisten asioiden selvittäminen, tiedot sosiaaliturvasta, palveluista ja kuntoutuksesta sekä lastensuojelusta. Tutkimusta tehdessäni, pohdin eniten sosiaalityönroolia perheiden kanssa tehtävässä työssä ja terapiatyössä. Hoitoyhteisössä sosiaalityöntekijän asiantuntemukseksi lastensuojeluasioissa mielletään helposti vain tieto lainsäädännöstä. Näkemykseni mukaan sosiaalityöntekijällä on vahva asiantuntijuus perheiden kokonaistilanteista, vanhem-muudesta ja lasten hyvinvoinnista. Asiantuntijan valmius ja motivoituminen avoimeen rajoja ylittävään moniammatilliseen työskentelyyn lisää osallistumismahdollisuuksia niin tiimin sisällä kuin muussakin työskentelyssä. Koska työmäärä on suuri jo nyt, niin haasteena on riittävän ajan löytyminen moniammatilliseen työn kehittämiseen.
Avainsanat: moniammatillinen tiimi, asiantuntijuus, terveyssosiaalityö, institutionaalinen valta, diskurssianalyysi, retoriikka