Eläytymistä, tiedonhalua ja läheisyyttä - lukumotivaation eri ulottuvuudet. Tapaustutkimus lukumotivaatiosta ja lukijaksi kasvamisesta alkuopetuksen päättyessä
PALONEN, MINNA; OKKONEN, MARIIA (2007)
PALONEN, MINNA
OKKONEN, MARIIA
2007
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16992
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16992
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia lukumotivaatiota ja lukijaksi kasvamista alkuopetuksen päättyessä. Tutkimuksessa pyrittiin saamaan selville, miten toisluokkalaiset oppilaat saataisiin innostettua kirjojen pariin jatkamaan hiljattain opitun lukutaidon harjoittelua. Tutkimus kuvaa, mikä innostaa ja motivoi oppilaita lukemaan sekä millainen on opettajan rooli lukemisen motivoijana ja lukijaksi kasvun tukijana.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella ja tutkimustyypiksi valikoitui tapaustutkimus. Aineisto kerättiin tuusulalaisessa 2. luokassa ja näin ollen näytteen kooksi määräytyi 25 oppilasta sekä yksi luokanopettaja. Monipuolisen aineiston varmistivat useat eri aineistonkeruumenetelmät: kyselylomake, avoin kirjoitustehtävä, piirrostehtävä ja haastattelu. Oppilailta tietoa kerättiin kaikkia menetelmiä käyttäen, opettajaa ainoastaan haastateltiin.
Kerätty aineisto jäsenneltiin tyypittelemällä oppilaat kolmeksi eri tavoin motivoituvaksi lukijatyypiksi. Analyysin alussa oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään lukumotivaatioon vaikuttavien seikkojen sekä lukutottumusten perusteella. Tämän jälkeen muodostettiin yksi kutakin ryhmää mahdollisimman monipuolisesti ja laajasti kuvaava tyyppi yhdistelemällä piirteitä eri oppilaiden vastauksista. Opettajan haastatteluaineisto analysoitiin suhteessa tutkimuksen teoriaosassa esiteltyihin teorioihin. Lopulta tärkeimmät tutkimustulokset koottiin kuvioksi, josta ilmenevät sekä erilaisten lukijoiden olennaisimmat piirteet että opettajan mahdollisuudet vaikuttaa lukumotivaatioon ja tukea lukijaksi kasvamista.
Osallistuva ja eläytyvä lukija haluaa heittäytyä kirjan tarinoihin. Hän nauttii rauhassa lukemisesta ympäristön ollessa hänelle viihtyisä. Tiedonhaluinen ja tavoitteellinen lukija lukee puolestaan oppiakseen uutta ja saadakseen tietoa itseään kiinnostavista asioista. Sosiaalinen ja läheisyyttä kaipaava lukija haluaa taas jakaa lukukokemuksiaan muiden kanssa. Hän lukee mielellään tilanteissa, joissa on mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Opettajan roolissa kirjojen pariin innostajana korostui monipuolisuus sekä erilaisten lukijoiden huomioiminen. Oma innostus ja kiinnostus sekä riittävän ajan varaaminen lukemiselle osoittautuivat myös merkittäviksi tekijöiksi lukumotivaation tukemisessa. Tärkeä osansa oli myös lukemisen sosiaalisen puolen korostamisella.
Ammatissa toimivien luokanopettajien tulisikin tiedostaa lukumotivaation eri ulottuvuudet sekä hallita tapoja motivoida erilaisia lukijoita tukiessaan oppilaidensa lukutaidon kehittymistä sekä lukijaksi kasvamista. Erityisesti alkuopettajilla on tärkeä rooli lasten lukutaidon tukijana ja lukuinnostuksen herättäjänä kasvattaessaan oppilaistaan taitavia lukijoita.
Avainsanat: lukeminen, motivaatio, lukutaidon kehittyminen, lukumotivaatio
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella ja tutkimustyypiksi valikoitui tapaustutkimus. Aineisto kerättiin tuusulalaisessa 2. luokassa ja näin ollen näytteen kooksi määräytyi 25 oppilasta sekä yksi luokanopettaja. Monipuolisen aineiston varmistivat useat eri aineistonkeruumenetelmät: kyselylomake, avoin kirjoitustehtävä, piirrostehtävä ja haastattelu. Oppilailta tietoa kerättiin kaikkia menetelmiä käyttäen, opettajaa ainoastaan haastateltiin.
Kerätty aineisto jäsenneltiin tyypittelemällä oppilaat kolmeksi eri tavoin motivoituvaksi lukijatyypiksi. Analyysin alussa oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään lukumotivaatioon vaikuttavien seikkojen sekä lukutottumusten perusteella. Tämän jälkeen muodostettiin yksi kutakin ryhmää mahdollisimman monipuolisesti ja laajasti kuvaava tyyppi yhdistelemällä piirteitä eri oppilaiden vastauksista. Opettajan haastatteluaineisto analysoitiin suhteessa tutkimuksen teoriaosassa esiteltyihin teorioihin. Lopulta tärkeimmät tutkimustulokset koottiin kuvioksi, josta ilmenevät sekä erilaisten lukijoiden olennaisimmat piirteet että opettajan mahdollisuudet vaikuttaa lukumotivaatioon ja tukea lukijaksi kasvamista.
Osallistuva ja eläytyvä lukija haluaa heittäytyä kirjan tarinoihin. Hän nauttii rauhassa lukemisesta ympäristön ollessa hänelle viihtyisä. Tiedonhaluinen ja tavoitteellinen lukija lukee puolestaan oppiakseen uutta ja saadakseen tietoa itseään kiinnostavista asioista. Sosiaalinen ja läheisyyttä kaipaava lukija haluaa taas jakaa lukukokemuksiaan muiden kanssa. Hän lukee mielellään tilanteissa, joissa on mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Opettajan roolissa kirjojen pariin innostajana korostui monipuolisuus sekä erilaisten lukijoiden huomioiminen. Oma innostus ja kiinnostus sekä riittävän ajan varaaminen lukemiselle osoittautuivat myös merkittäviksi tekijöiksi lukumotivaation tukemisessa. Tärkeä osansa oli myös lukemisen sosiaalisen puolen korostamisella.
Ammatissa toimivien luokanopettajien tulisikin tiedostaa lukumotivaation eri ulottuvuudet sekä hallita tapoja motivoida erilaisia lukijoita tukiessaan oppilaidensa lukutaidon kehittymistä sekä lukijaksi kasvamista. Erityisesti alkuopettajilla on tärkeä rooli lasten lukutaidon tukijana ja lukuinnostuksen herättäjänä kasvattaessaan oppilaistaan taitavia lukijoita.
Avainsanat: lukeminen, motivaatio, lukutaidon kehittyminen, lukumotivaatio