Sähköpostihuumorin käyttö ja sen merkitykset
NYMAN, AHTI (2007)
NYMAN, AHTI
2007
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16991
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16991
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee sähköpostihuumorin käyttämistä sekä sille annettuja merkityksiä. Miksisähköpostihuumoria käytetään ja mitä merkityksiä sen käyttämisestä voidaan löytää.
Tutkimuksen kohderyhmänä on 93 henkilöä, jota osallistuivat 2004 vastaajina tutkimuksen sähköpostikyselyyn. Ainestenkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu sähköpostikysely. Aineisto on analysoitu ensin sisällönanalyysillä. Sen jälkeen sisällönanalyysissä esiin nousseet teemat on analysoitu käyttäen hyväksi Roman Jakobsonin teoriaa viestinnän perustekijöistä sekä tehtävistä. Aineiston teemojen sekä edellä mainitun Jakobsonin analyysin tulokset on analysoitu sen jälkeen Mihail Bahtinin ja Valentin Volosinovin viestintämallin, Claude Shannonin matemaattisen teorian kommunikaatiosta sekä George Homansin vuorovaikutusteorian avulla.
Huumori on lähtökohdiltaan sosiaalista, ja sähköpostihuumori on yksi kanava kokea huumoria sosiaalisesti. Sähköpostihuumoria lähetetään jotta huumoria koettaisiin yhden tai useamman ystävän kanssa yhdessä sekä muistuttaakseen tuttavuussuhteen olemassaolosta. Sähköpostihuumorilla voidaan ylläpitää tai vahvistaa ryhmäkoheesiota toisensa tuntevien henkilöiden muodostaman ryhmän välillä. Sähköpostihuumori voi toimia vuorovaikutuksessa myös vaihdon välineenä.
Sähköpostihuumorista voidaan löytää historiallisen kehittymisen vaiheet, jotka rakentuvat antiikin aforismeista postikortteihin sekä kopiokonehuumoriin. Sähköpostihuumoria käytetään sähköpostin sekä tietotekniikan kehittymisen luomien mahdollisuuksien ohella myös sen sähköpostihuumorin aikaisempien kehitysvaiheiden mukaisesti. Käyttömahdollisuuksia ovat lukemisen ja edelleen lähettämisen ohella sähköpostihuumorin aiheiden käyttäminen kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa,
puheissa, paperille kopioiden, koulutuksissa, postikorteissa tai painetuissa julkaisuissa.
Sähköpostihuumorin käyttämisestä voi löytää neljä eri tyypittelyä. Ensimmäisessä teemassa
sähköpostihuumori luokitellaan rinnastettavaksi roskapostiin. Toisessa teemassa
sähköpostihuumorin vastaanottaminen hyväksytään. Kolmannessa vastaanottamisen ohella
sähköpostihuumoria lähetetään myös eteenpäin. Neljännessä vastaanottamisen sekä
elelleenlähettämisen ohella sähköpostihuumoria hyödynnetään myös muillakin tavoilla.
Asiasanat: Homansin vuorovaikutusteoria, sähköpostihuumori, sisällönanalyysi, Jakobsonin malli, semiotiikka
Tutkimuksen kohderyhmänä on 93 henkilöä, jota osallistuivat 2004 vastaajina tutkimuksen sähköpostikyselyyn. Ainestenkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu sähköpostikysely. Aineisto on analysoitu ensin sisällönanalyysillä. Sen jälkeen sisällönanalyysissä esiin nousseet teemat on analysoitu käyttäen hyväksi Roman Jakobsonin teoriaa viestinnän perustekijöistä sekä tehtävistä. Aineiston teemojen sekä edellä mainitun Jakobsonin analyysin tulokset on analysoitu sen jälkeen Mihail Bahtinin ja Valentin Volosinovin viestintämallin, Claude Shannonin matemaattisen teorian kommunikaatiosta sekä George Homansin vuorovaikutusteorian avulla.
Huumori on lähtökohdiltaan sosiaalista, ja sähköpostihuumori on yksi kanava kokea huumoria sosiaalisesti. Sähköpostihuumoria lähetetään jotta huumoria koettaisiin yhden tai useamman ystävän kanssa yhdessä sekä muistuttaakseen tuttavuussuhteen olemassaolosta. Sähköpostihuumorilla voidaan ylläpitää tai vahvistaa ryhmäkoheesiota toisensa tuntevien henkilöiden muodostaman ryhmän välillä. Sähköpostihuumori voi toimia vuorovaikutuksessa myös vaihdon välineenä.
Sähköpostihuumorista voidaan löytää historiallisen kehittymisen vaiheet, jotka rakentuvat antiikin aforismeista postikortteihin sekä kopiokonehuumoriin. Sähköpostihuumoria käytetään sähköpostin sekä tietotekniikan kehittymisen luomien mahdollisuuksien ohella myös sen sähköpostihuumorin aikaisempien kehitysvaiheiden mukaisesti. Käyttömahdollisuuksia ovat lukemisen ja edelleen lähettämisen ohella sähköpostihuumorin aiheiden käyttäminen kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa,
puheissa, paperille kopioiden, koulutuksissa, postikorteissa tai painetuissa julkaisuissa.
Sähköpostihuumorin käyttämisestä voi löytää neljä eri tyypittelyä. Ensimmäisessä teemassa
sähköpostihuumori luokitellaan rinnastettavaksi roskapostiin. Toisessa teemassa
sähköpostihuumorin vastaanottaminen hyväksytään. Kolmannessa vastaanottamisen ohella
sähköpostihuumoria lähetetään myös eteenpäin. Neljännessä vastaanottamisen sekä
elelleenlähettämisen ohella sähköpostihuumoria hyödynnetään myös muillakin tavoilla.
Asiasanat: Homansin vuorovaikutusteoria, sähköpostihuumori, sisällönanalyysi, Jakobsonin malli, semiotiikka