"Mitään todella olennaista ei kuitenkaan jäänyt puuttumaan" Debriefing vapaaehtoistyöntekijöiden kertomana
NIEMINEN, AILA (2007)
2007
Sosiaalityö - Social Work
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16988
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16988
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tutkii vapaaehtoistyöntekijöiden kokemuksia tekemästään debriefing työstä. Debriefing työtä tehdään sellaisissa tilanteissa, kun ihminen on loukkaantunut henkisesti traumaattisen tapahtuman seurauksena.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ovat traumaattista kriisiä koskeva käsitteistö sekä debriefing menetelmän teoria. Aluksi tarkastelen sitä, mitä traumaattinen kriisi tarkoittaa ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla ihmisen elämään. Lisäksi selvitän debriefing käsitteen merkitystä. Kerron mitä debriefing työ on, mitä tekijöitä on otettava huomioon, kun debriefing istuntoa aletaan rakentamaan sekä mistä seikoista debriefing istunto koostuu.
Tämän jälkeen esittelen tutkimuksen metodologiset valinnat. Metodologisina taustoina ovat sosiaalinen konstruktionismi ja etnometodologia, jotka lähestymistapoina tarkoittavat sitä, että tutkin aineistossani kirjoitetussa muodossa olevaa puhetta ja kieltä. Tutkimusmenetelmänä käytän jäsenkategoria-analyysia, jonka lähtökohdat ovat edellä mainitussa metodologisessa taustassa.
Analyysin perustana ovat debriefing työntekijöiden todelliset kokemukset. Tutkimuksen aineistona on kuuden vapaaehtoistyöntekijän kirjoittamat yhteensä 11 tarinaa. Analyysin avulla tutkin sitä, mitä vapaaehtoistyöntekijät kertovat, kun he puhuvat debriefing työstään.
Tutkimukseni tuloksina todettiin, että debriefing työ on istunnon vetäjien johtamaa keskustelemista. Debriefing istunto pohjautuu hyvin vahvasti istuntoa varten suunniteltuun kaavaan. On ilmeistä, että yhden traumaattisen tapahtuman osalta yksi debriefing istunto ei aina riitä. Debriefing työ on vastuullista. Siihen osallistuvat ihmiset ovat henkisesti haavoittuvassa tilassa. Siksi ei ole yhdentekevää, miten näitä ihmisiä lähestytään. Istunnon vetämistä helpottaa, jos tuntee työparin ja tämän työtavat ennestään.
Keskeiset käsitteet: trauma, debriefing, sosiaalinen konstruktionismi, etnometodologia, jäsenkategoria-analyysi
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ovat traumaattista kriisiä koskeva käsitteistö sekä debriefing menetelmän teoria. Aluksi tarkastelen sitä, mitä traumaattinen kriisi tarkoittaa ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla ihmisen elämään. Lisäksi selvitän debriefing käsitteen merkitystä. Kerron mitä debriefing työ on, mitä tekijöitä on otettava huomioon, kun debriefing istuntoa aletaan rakentamaan sekä mistä seikoista debriefing istunto koostuu.
Tämän jälkeen esittelen tutkimuksen metodologiset valinnat. Metodologisina taustoina ovat sosiaalinen konstruktionismi ja etnometodologia, jotka lähestymistapoina tarkoittavat sitä, että tutkin aineistossani kirjoitetussa muodossa olevaa puhetta ja kieltä. Tutkimusmenetelmänä käytän jäsenkategoria-analyysia, jonka lähtökohdat ovat edellä mainitussa metodologisessa taustassa.
Analyysin perustana ovat debriefing työntekijöiden todelliset kokemukset. Tutkimuksen aineistona on kuuden vapaaehtoistyöntekijän kirjoittamat yhteensä 11 tarinaa. Analyysin avulla tutkin sitä, mitä vapaaehtoistyöntekijät kertovat, kun he puhuvat debriefing työstään.
Tutkimukseni tuloksina todettiin, että debriefing työ on istunnon vetäjien johtamaa keskustelemista. Debriefing istunto pohjautuu hyvin vahvasti istuntoa varten suunniteltuun kaavaan. On ilmeistä, että yhden traumaattisen tapahtuman osalta yksi debriefing istunto ei aina riitä. Debriefing työ on vastuullista. Siihen osallistuvat ihmiset ovat henkisesti haavoittuvassa tilassa. Siksi ei ole yhdentekevää, miten näitä ihmisiä lähestytään. Istunnon vetämistä helpottaa, jos tuntee työparin ja tämän työtavat ennestään.
Keskeiset käsitteet: trauma, debriefing, sosiaalinen konstruktionismi, etnometodologia, jäsenkategoria-analyysi