Ekonomista bussikuskiksi. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kerrottu identiteetti

Abstract

Tässä Pro gradu -tutkielmassa käsittelen korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien identiteettiin ja työhön liittyvää kerrontaa. Tutkielmaa varten olen haastatellut kahdeksaa, entisessä kotimaassaan korkeasti koulutettua henkilöä, jotka eivät ole Suomessa syystä tai toisesta työllistyneet oman alansa töihin. Haastatteluhetkellä tutkittavat työskentelivät X:n liikennelaitoksella bussikuskeina. Tarkoitukseni on selvittää tutkielmassa, miten tutkittavat kokevat työnsä ja, miten tämä vaikuttaa heidän identiteettiinsä. Siitä huolimatta, että tutkielman pääpaino on työssä ja sen merkityksissä, niin tutkielmassa käsittelen myös kulttuurin, perheen ja osallistumisen merkityksiä. Nämä aiheet nousivat esille merkittävinä tekijöinä tutkittavien elämälle. Lisäksi olen löytänyt tutkittavien kerronnasta hallitsevia kerronnan tyyppejä, jotka olen jakanut neljään tarina-tyyppiin.

Tutkielman teoreettisessa osassa käsittelen työn merkitystä ihmisille. Tämän jälkeen siirryn tarkastelemaan työtä maahanmuuttajien näkökulmasta. Työllä näyttää olevan hyvin samanlaisia merkityksiä kaikille ihmisille, mutta maahanmuuttajille työllistymisellä voi olla moninaisempia merkityksiä kuin syntyperältään suomalaisille. Tutkittaville työ merkitsee ennen kaikkea elämänsisältöä ja taloudellisen toimeentulon varmistamista. Samalla työ on maahanmuuttajille keino osoittaa, etteivät he halua käyttää suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää hyväkseen. Tutkielmassa käsitellään myös Suomea tutkittavien elämän kontekstina.

Sosiaalityön kentällä maahanmuuttajat tulevat olemaan kansainvälistymisen myötä tärkeä asiakasryhmä. Maahanmuuttajien tukeminen ja aktiivinen avun tarjoaminen voivat olla keinoja integroida maahanmuuttajat suomalaiseen yhteiskuntaan. Sosiaalityön kentälläkin on tärkeää havaita, että maahanmuuttajat ovat varsin heterogeeninen ryhmä ja tämä tulisi huomioida myös neuvonta- ja auttamistyössä. Tämän tutkielman tutkittavat ovat hyvä esimerkki maahanmuuttajista, joilla on takanaan hyvä koulutus ja paljon annettavaa Suomelle. Kulttuuriset erot ja ennakkoluulot ovat kuitenkin maahanmuuttajien työllistymisen esteinä ja tämän ovat saaneet kokea myös tutkimani korkeasti koulutetut maahanmuuttajat. Avoin keskustelu maahanmuuttajien työllistymisen ongelmista ja aktiivisen maahanmuuttopolitiikan tavoitteista olisi hyödyksi kaikille osapuolille. Suomeen tuleva maahanmuuttaja voi kokea suuren yllätyksen, kun Suomi mainostaa itseään maana, johon työssäkäyvät maahanmuuttajat ovat tervetulleita, mutta käytännössä työtä ei ole maahanmuuttajille tarjolla. Tällä on väistämättä vaikutuksia myös maahanmuuttajien identiteetille.

Asiasanat: maahanmuuttajat, identiteetti, työ, työllistyminen, koulutus, kulttuuri-erot, narratiivisuus, tarinat