Mediakuvan rakennuspalikat. Etninen ja poliittinen marginaaliryhmä Mustat Pantterit New York Timesin mediateksteissä joulukuussa 1969 ja tammikuussa 1970
KOIVISTO, LAURA (2007)
KOIVISTO, LAURA
2007
Historia - History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16963
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16963
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee yhdysvaltalaisen Mustat Pantterit -nimisen etnisen ja poliittisen marginaaliryhmän mediakuvaa ja syitä tietynlaisen mediakuvan syntymiseen New York Timesin mediateksteissä tammikuussa 1969 ja joulukuussa 1970. Tutkielmassani kietoutuvat yhteen Yhdysvaltojen 1960-luvun yhteiskunnallinen tilanne, sitä edeltänyt historia ja tiedotusvälineen toiminta monikulttuurisessa yhteiskunnassa.
Mustat Pantterit oli Huey Newtonin ja Bobby Sealen vuonna 1966 perustama mustien organisaatio, jonka päätavoitteena oli aikaansaada vallankumous Yhdysvalloissa. Organisaation mielestä kapitalistinen Yhdysvallat sorti kansalaisiaan, mutta etenkin mustia kansalaisiaan. Panttereiden mielestä vallankumous ja siirtyminen kommunismiin poistaisi epätasa-arvoisuuden ja rasismin. Organisaatio pohjasi toimintansa Newtonin ja Sealen tekemään 10 kohdan ohjelmaan, joka nimesi tärkeiksi asioiksi muun muassa itsepuolustuksen ja aseet sekä kansalaisten tietoisuuden kasvattamisen. Organisaatio käynnisti erilaisia sosiaaliohjelmia parantaakseen köyhien (mustien) elinoloja.
New York Times kuuluu valtakunnallisena arvostettuna sanomalehtenä Yhdysvaltojen valtamediaan. Tiedotusvälineillä on erilaisia tehtäviä yhteiskunnassa, kuten ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä uutisoiminen, valtakoneiston tukeminen mutta myös sen valvominen sekä yhteiskunnallisen järjestyksen säilyttäminen. Tapahtumatulvasta johtuen tiedotusväline ei kuitenkaan pysty kertomaan kaikista yhteiskunnan tapahtumista, ja valintaa helpottamaan on luotu erilaisia rutiineja. Nämä voivat kuitenkin vinouttaa uutisointia. Uutisoinnin vinoutumisen vaara on myös silloin, kun yhteiskuntaa tarkastellaan yhden ryhmän näkökulmasta. Valtamedialla onkin usein tapana kuvata etnisiä vähemmistöjä valtaväestön näkökulmasta.
Työn metodologinen lähtökohta on kriittinen kulttuurintutkimus, joka painottaa yhteiskunnallisen vallan ja vallankäytön suhteiden analysointia, sekä sen tutkimista, millä tavoin vallitsevat ideologiat peittelevät ja oikeuttavat vallankäyttöä. Tutkimustapana on New York Timesin Mustia Panttereita käsittelevien mediatekstien ja julkaistujen kuvien sisältöanalyysi. Mitä tekstit ja kuvat kertoivat, mitä jäi mainitsematta. Minkälainen on Mustien Panttereiden mediakuva ja miksi. Tärkeä osa on yhteiskunnallisella kontekstilla, sillä se selittää monet tekstistä löytyvät seikat.
Tutkimuksen päälähteenä on New York Timesissa joulukuussa 1969 ja tammikuussa 1970 julkaistut Mustia Panttereita käsittelevät mediatekstit: uutiset, pääkirjoitukset, toimitukselliset mielipidekirjoitukset ja yleisönosastokirjoitukset kuvineen. Käytetty kirjallisuus koostuu sekä 1960-luvun aikalaisteksteistä, mediatutkimuksesta että etnisten vähemmistöjen tutkimuksesta.
Mustien Panttereiden mediakuva oli pirstaleinen: organisaatio oli yhtä aikaa uhka, uhri ja sankari. Vivahteet eivät ole tasavahvoja, vaan uhkakuva oli näistä voimakkain. Syitä uhkakuvan voimakkuuteen löytyy mediakuvan rakennuspalikoista, eli erilaisista median rutiineista, tehtävistä tiedotusvälineenä, toimittajan roolista ja yhteiskunnallisesta tilanteesta. Yhtälailla nämä kuitenkin selittävät, miksi kuva ylipäätään oli pirstaleinen, eikä pelkästään uhkakuvaan keskittyvä.
Mustien Panttereiden saama marginalisoiva käsittely New York Timesissa vastaa valtamedian suhtautumistapaa erilaisiin vähemmistöryhmiin, joten pro gradu -tutkielmani myötäilee aikaisempaa mediatutkimusta etnisistä vähemmistöistä. Mustien Panttereiden kohdalla kyse oli kuitenkin kahdenlaisesta vähemmistöasemasta, sillä ryhmä oli sekä etnisesti että poliittisesti vähemmistön roolissa, mikä toi tutkielmaan mielenkiintoisen lisänsä. Tutkielma tuo lisäselvitystä pantteritutkimukseen, siihen, miksi organisaatiolla on väkivaltainen julkisuuskuva. Samalla tutkielma antaa myös valtamedialle mahdollisuuden selittää, miksi jonkin organisaation julkisuuskuva muotoutuu tietynlaiseksi.
Asiasanat: Mustat Pantterit, Yhdysvallat 1960-luku, etniset vähemmistöt, mediatutkimus, vähemmistöt mediassa, mediakuva
Mustat Pantterit oli Huey Newtonin ja Bobby Sealen vuonna 1966 perustama mustien organisaatio, jonka päätavoitteena oli aikaansaada vallankumous Yhdysvalloissa. Organisaation mielestä kapitalistinen Yhdysvallat sorti kansalaisiaan, mutta etenkin mustia kansalaisiaan. Panttereiden mielestä vallankumous ja siirtyminen kommunismiin poistaisi epätasa-arvoisuuden ja rasismin. Organisaatio pohjasi toimintansa Newtonin ja Sealen tekemään 10 kohdan ohjelmaan, joka nimesi tärkeiksi asioiksi muun muassa itsepuolustuksen ja aseet sekä kansalaisten tietoisuuden kasvattamisen. Organisaatio käynnisti erilaisia sosiaaliohjelmia parantaakseen köyhien (mustien) elinoloja.
New York Times kuuluu valtakunnallisena arvostettuna sanomalehtenä Yhdysvaltojen valtamediaan. Tiedotusvälineillä on erilaisia tehtäviä yhteiskunnassa, kuten ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä uutisoiminen, valtakoneiston tukeminen mutta myös sen valvominen sekä yhteiskunnallisen järjestyksen säilyttäminen. Tapahtumatulvasta johtuen tiedotusväline ei kuitenkaan pysty kertomaan kaikista yhteiskunnan tapahtumista, ja valintaa helpottamaan on luotu erilaisia rutiineja. Nämä voivat kuitenkin vinouttaa uutisointia. Uutisoinnin vinoutumisen vaara on myös silloin, kun yhteiskuntaa tarkastellaan yhden ryhmän näkökulmasta. Valtamedialla onkin usein tapana kuvata etnisiä vähemmistöjä valtaväestön näkökulmasta.
Työn metodologinen lähtökohta on kriittinen kulttuurintutkimus, joka painottaa yhteiskunnallisen vallan ja vallankäytön suhteiden analysointia, sekä sen tutkimista, millä tavoin vallitsevat ideologiat peittelevät ja oikeuttavat vallankäyttöä. Tutkimustapana on New York Timesin Mustia Panttereita käsittelevien mediatekstien ja julkaistujen kuvien sisältöanalyysi. Mitä tekstit ja kuvat kertoivat, mitä jäi mainitsematta. Minkälainen on Mustien Panttereiden mediakuva ja miksi. Tärkeä osa on yhteiskunnallisella kontekstilla, sillä se selittää monet tekstistä löytyvät seikat.
Tutkimuksen päälähteenä on New York Timesissa joulukuussa 1969 ja tammikuussa 1970 julkaistut Mustia Panttereita käsittelevät mediatekstit: uutiset, pääkirjoitukset, toimitukselliset mielipidekirjoitukset ja yleisönosastokirjoitukset kuvineen. Käytetty kirjallisuus koostuu sekä 1960-luvun aikalaisteksteistä, mediatutkimuksesta että etnisten vähemmistöjen tutkimuksesta.
Mustien Panttereiden mediakuva oli pirstaleinen: organisaatio oli yhtä aikaa uhka, uhri ja sankari. Vivahteet eivät ole tasavahvoja, vaan uhkakuva oli näistä voimakkain. Syitä uhkakuvan voimakkuuteen löytyy mediakuvan rakennuspalikoista, eli erilaisista median rutiineista, tehtävistä tiedotusvälineenä, toimittajan roolista ja yhteiskunnallisesta tilanteesta. Yhtälailla nämä kuitenkin selittävät, miksi kuva ylipäätään oli pirstaleinen, eikä pelkästään uhkakuvaan keskittyvä.
Mustien Panttereiden saama marginalisoiva käsittely New York Timesissa vastaa valtamedian suhtautumistapaa erilaisiin vähemmistöryhmiin, joten pro gradu -tutkielmani myötäilee aikaisempaa mediatutkimusta etnisistä vähemmistöistä. Mustien Panttereiden kohdalla kyse oli kuitenkin kahdenlaisesta vähemmistöasemasta, sillä ryhmä oli sekä etnisesti että poliittisesti vähemmistön roolissa, mikä toi tutkielmaan mielenkiintoisen lisänsä. Tutkielma tuo lisäselvitystä pantteritutkimukseen, siihen, miksi organisaatiolla on väkivaltainen julkisuuskuva. Samalla tutkielma antaa myös valtamedialle mahdollisuuden selittää, miksi jonkin organisaation julkisuuskuva muotoutuu tietynlaiseksi.
Asiasanat: Mustat Pantterit, Yhdysvallat 1960-luku, etniset vähemmistöt, mediatutkimus, vähemmistöt mediassa, mediakuva