Balanced Scorecard henkilöstöjohtamisen välineenä kunnassa - case Tampereen kaupunki
KIVIMÄKI, JOHANNA (2007)
KIVIMÄKI, JOHANNA
2007
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16962
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16962
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee Balanced Scorecard mallia ja sen käytännön toteutusta Tampereen kaupungissa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää miten BSC-malli on edistänyt henkilöstöstrategian käytännön toteutusta. Balanced Scorecardin perusajatus lähtee strategian muuttamisesta käytännön toiminnaksi. Malli on ollut julkisella sektorilla käytössä 1990-luvun lopulta asti ja kokemuksia sen käytöstä on jo saatu.
Tutkimus tuo esille mallin vahvuuksia ja heikkouksia strategisena ohjausjärjestelmänä henkilöstöhallinnossa. Tutkielman empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluiden avulla. Haastateltavat henkilöt ovat Tampereen kaupungissa työskenteleviä henkilöstöhallinnon ja strategiatyön ammattilaisia. Tampereen kaupungin johtamisjärjestelmä perustuu tasapainoisen onnistumisen malliin, joka on BSC-mallin sovellus julkiselle sektorille. Tämä tasapainoisen onnistumisen malli toimii Tampereen kaupungissa strategian laadinnan, toteuttamisen ja arvioinnin viitekehyksenä. Lähtökohtaisesti tasapainoisen onnistumisen malli pyrkii takaamaan strategisen johtamisen ulottumisen tulevaisuuden näkemiseen sekä sen tekemiseen.
Henkilöstöstrategia toimii Tampereen kaupungissa henkilöstöjohtamisen välineenä erittäin hyvin. Keskeisenä tutkimustuloksena voidaan pitää sitä, että BSC-malli on synnyttänyt henkilöstöjohtamiseen yhteisen kielen ja antanut varmuutta sekä rohkeutta tehdä valintoja, jotka ohjaavat toimintaa haluttuun suuntaan. BSC-mallin myötä on syntynyt myös yhteinen johtamisjärjestelmä, joka on edistänyt strategiatyötä Tampereen kaupungissa. Kaupunkistrategia toimii muiden strategioiden kehikkona ja henkilöstötyön ammattilaiset kokevat sen omaa henkilöstötyötä tukevaksi ja varmuutta antavaksi asiaksi. BSC-mallin jalkautus läpi koko kaupungin organisaation koettiin haastavaksi prosessiksi, mihin BSC-malli ei tuonut erityistä helpotusta. Yleisesti ottaen BSC-malli koetaan hyväksi strategiseksi ohjausjärjestelmäksi ja sen käyttö jatkuu yhä Tampereen kaupungissa.
Avainsanat: Balanced Scorecard, strateginen henkilöstöjohtaminen, henkilöstöstrategia
Tutkimus tuo esille mallin vahvuuksia ja heikkouksia strategisena ohjausjärjestelmänä henkilöstöhallinnossa. Tutkielman empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluiden avulla. Haastateltavat henkilöt ovat Tampereen kaupungissa työskenteleviä henkilöstöhallinnon ja strategiatyön ammattilaisia. Tampereen kaupungin johtamisjärjestelmä perustuu tasapainoisen onnistumisen malliin, joka on BSC-mallin sovellus julkiselle sektorille. Tämä tasapainoisen onnistumisen malli toimii Tampereen kaupungissa strategian laadinnan, toteuttamisen ja arvioinnin viitekehyksenä. Lähtökohtaisesti tasapainoisen onnistumisen malli pyrkii takaamaan strategisen johtamisen ulottumisen tulevaisuuden näkemiseen sekä sen tekemiseen.
Henkilöstöstrategia toimii Tampereen kaupungissa henkilöstöjohtamisen välineenä erittäin hyvin. Keskeisenä tutkimustuloksena voidaan pitää sitä, että BSC-malli on synnyttänyt henkilöstöjohtamiseen yhteisen kielen ja antanut varmuutta sekä rohkeutta tehdä valintoja, jotka ohjaavat toimintaa haluttuun suuntaan. BSC-mallin myötä on syntynyt myös yhteinen johtamisjärjestelmä, joka on edistänyt strategiatyötä Tampereen kaupungissa. Kaupunkistrategia toimii muiden strategioiden kehikkona ja henkilöstötyön ammattilaiset kokevat sen omaa henkilöstötyötä tukevaksi ja varmuutta antavaksi asiaksi. BSC-mallin jalkautus läpi koko kaupungin organisaation koettiin haastavaksi prosessiksi, mihin BSC-malli ei tuonut erityistä helpotusta. Yleisesti ottaen BSC-malli koetaan hyväksi strategiseksi ohjausjärjestelmäksi ja sen käyttö jatkuu yhä Tampereen kaupungissa.
Avainsanat: Balanced Scorecard, strateginen henkilöstöjohtaminen, henkilöstöstrategia