Valta dualistisessa johtamisessa : Tarkastelussa kunta ja seurakunta

Abstract

Kuntien ja seurakuntien edustuksellisissa demokratioissa on dualistinen johtamisjärjestelmä, jossa organisaatioita johtavat sekä luottamushenkilöt että viranhaltijat. Suomen kuntien ja seurakuntien dualistinen johtamisjärjestelmä on ainutlaatuinen kansainvälisesti tarkasteltuna.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kenellä tai millä toimielimellä on valtaa kunnan ja seurakunnan dualistisessa johtamisessa. Tutkimushypoteettisena lähtökohtana on muissa tutkimuksissa esitetty näkemys, että valtaa on siirtynyt luottamushenkilöiltä viranhaltijoille. Dualismin käsitteen kautta tutkimus selvittää, millaiset ovat muodolliset valtarakenteet ja mitä muutoksia niissä on tapahtunut. Kyselytutkimuksen avulla selvitetään vallan tosiasiallisia tekijöitä ja muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet koettuun vallan siirtymiseen luottamushenkilöiltä viranhaltijajohdolle. Samoin pyritään selvittämään, miten edustuksellinen demokratia toteutuu luottamushenkilöjärjestelmän kautta kunnissa ja seurakunnissa sekä haetaan vastausta siihen, missä asioissa luottamushenkilöiden valtaa tulisi lisätä tai vähentää.

Empiirinen kvantitatiivinen kyselytutkimus tehtiin 30 seurakunnan kirkkoneuvoston jäsenille ja kirkkovaltuustojen puheenjohtajistolle. Vastauksia saatiin 180 kpl ja vastausprosentti oli 58,4 %. Kunnissa ja seurakunnissa on samoja luottamushenkilöitä. Vastaajista kunnan luottamushenkilönä oli toiminut 94 henkilöä eli 52,2 % kaikista vastaajista vastasi myös kuntahallintoa koskeviin kysymyksiin. Kyselyn tuomat päätulokset koskivat valtaa. Eniten tosiasiallista valtaa on seurakunnissa kirkkoherralla ja kunnissa kunnanhallituksella. Kirkko- ja kunnanvaltuusto ovat elimiä, joiden valtaa luottamushenkilöt toivovat eniten lisättävän nykyisestä. Luottamustoimielinten valtaa toivotaan lisättävän seurakuntahallinnossa seurakuntatyön tavoitteiden asettamisessa ja seurakunnan strategisissa linjauksissa. Kunnan osalta luottamushenkilöt toivovat valtaansa lisättävän erityisesti hyvinvointipalveluiden kehittämisasioissa ja kunnan kehityssuuntien määrittelyssä. Kunnan henkilöstön toimimisen kunnan luottamustoimissa eli ns. kaksoisagenttiroolissa katsotaan kaventavan demokratiaa.

Tutkimuksen yllättävin tieto oli, että seurakuntien luottamushenkilöt pitävät hallinnollisesta kirjanpidosta liikekirjanpitoon siirtymistä ja sitä seuranneita lukuisia seurakunnallisen kirjanpitojärjestelmän muutoksia suurimpana syynä valtansa vähenemiseen. Kuntapuolella luottamushenkilöt pitävät suurimpana syynä valtansa vähenemiseen kuntien tiukkaa taloutta.

Avainsanat: dualismi, edustuksellinen demokratia, johtamisjärjestelmä, kunta, politiikka, seurakunta, valta