Toisen kohtaaminen. Opiskelijoiden näkemyksiä seminaaritilanteiden dialogisuudesta
KANTSILA, ARJA (2000)
2000
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2000-02-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-119
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-119
Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 4 2. TEOREETTINEN TAUSTA 7 2.1. Toisen kohtaaminen on dialogisuutta 7 2.2. Dialogisuus Martin Buberin filosofiassa 10 3. KESKEISET KÄSITTEET TÄSSÄ TUTKIMUKSESSA 15 3.1. Dialogisuus 15 3.2. Reflektiivisyys 17 3.3. Kriittinen reflektio 20 3.4. Sukupuolten kohtaaminen 28 3.5. Seminaarityöskentely 33 4. AIEMPIA TUTKIMUKSIA 36 4.1. Opetukseen ja opiskeluun liittyviä tutkimuksia 36 4.2. Sukupuolta käsitteleviä tutkimuksia 38 5. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA ONGELMAT 38 5.1. Tutkimuksen tavoitteet 39 5.2. Tutkimusongelmat 39 6. TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 42 6.1. Aineiston keruu 42 6.1.1. Eläytymismenetelmästä 42 6.1.2. Kehyskertomuksien laadinta 45 6.1.3. Avoin kyselylomake 48 6.2. Kohdejoukon valinta 49 6.3. Esitutkimus ja varsinainen tutkimus 50 6.4. Aineiston käsittely 51 6.5. Analyysi 52> 6.6. Avoimet kysymykset 53 7. TUTKIMUSTULOKSIA 54 7.1. Kehyskertomukset 54 7.1.1. Monologisuuden ilmeneminen kontrolloivan ja käskevän opettajan seminaarissa 57 7.1.2. Dialogisuuden ilmeneminen kontrolloivan ja käskevän opettajan seminaarissa 62 7.1.3. Monologisuuden ilmeneminen hössöttävän ja holhoavan opettajan seminaarissa 65 7.1.4. Dialogisuuden ilmeneminen hössöttävän ja holhoavan opettajan seminaarissa 68 7.1.5. Sukupuolen sekä iän merkitys tarinoissa 73 7.1.6. Poikkeavat tarinat 75 7.2. Tyypittely 78 7.3. Avoimien vastausten käsittely 80 8. TULOSTEN YHTEENVETOA 89 9. TULOSTEN JOHTOPÄÄTÖKSET 93 10. TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS 106 10.1. Kvalitatiivisen aineiston luotettavuus ja tämän tutkimuksen kulku 106 10.2. Tutkimusmenetelmän luotettavuus 108 10.3. Tutkimuksen suorittamisen luotettavuus 109 10.4. Tutkimustulosten luotettavuus 110 11. TUTKIMUSPROSESSINI POHDINTAA 113 12. LÄHTEET 118 LIITTEET
Tiivistelmä
Tutkimuksessani tarkastelen Tampereen yliopiston opiskelijoiden näkemyksiä seminaaritilanteiden dialogisuudesta. Tutkielmani dialogisuusfilosofinen näkökulma perustuu Martin Buberin filosofiaan, jota Veli-Matti Värri on selvittänyt väitöskirjassaan. Tutkielmassani käsittelen toisen kohtaamista ja dialogisuusfilosofiaa Buberin pääteoksen Minä ja Sinä pohjalta. Kiinnitän huomiota tekijöihin, jotka edistävät tai estävät seminaaritilanteen dialogisuuden kehittymistä. Dialogisuusfilosofian pohjalta tarkastelen myös sukupuolen merkitystä seminaaritilanteessa.
Tutkimukseeni osallistui yhteensä 88 Tampereen yliopiston opiskelijaa, joilla oli kokemusta seminaaritilanteista. Ensisijaisena tutkimusmenetelmänä käytin eläytymismenetelmää, joka perustuu kehyskertomuksiin. Kehyskertomusten pohjalta opiskelijat kirjoittivat pienimuotoisen tarinan, jossa tarkoituksena oli eläytyä sukupuolen mukaan joko Tiinan tai Timon tilanteeseen. Kirjoitetuista tarinoista etsin dialogisuutta edistäviä ja estäviä tekijöitä.
Rinnakkaisena tutkimusmenetelmänä käytin avoimia kysymyksiä. Kysymyksillä pyrin tarkentamaan ja täydentämään eläytymistarinoiden pohjalta saatua tietoa dialogisuudesta ja sukupuolen merkityksestä.
Tutkimukseeni osallistuneiden opiskelijoiden mukaan seminaaritilanteiden dialogisuus kytkeytyy toisen huomioimiseen. Seminaaritilanteiden dialogisuuden kehittämisessä opettajan toiminta- ja ajattelutavoilla näyttää olevan enemmän merkitystä kuin sukupuolella. Sukupuolen merkitys tulee esille vain muutamissa eläytymistarinoissa ja avoimissa vastauksissa.
Tämän tutkimuksen mukaan dialogisuuden kehittämisessä ongelmana on lähinnä se, että opettajilla ei ole tarpeeksi aikaa tai halua oman toiminnan jatkuvaan reflektointiin ja kehittämiseen.
Avainsanat: dialogisuus, sukupuoli, reflektiivisyys, kriittinen reflektio ja seminaaritilanne.
Tutkimukseeni osallistui yhteensä 88 Tampereen yliopiston opiskelijaa, joilla oli kokemusta seminaaritilanteista. Ensisijaisena tutkimusmenetelmänä käytin eläytymismenetelmää, joka perustuu kehyskertomuksiin. Kehyskertomusten pohjalta opiskelijat kirjoittivat pienimuotoisen tarinan, jossa tarkoituksena oli eläytyä sukupuolen mukaan joko Tiinan tai Timon tilanteeseen. Kirjoitetuista tarinoista etsin dialogisuutta edistäviä ja estäviä tekijöitä.
Rinnakkaisena tutkimusmenetelmänä käytin avoimia kysymyksiä. Kysymyksillä pyrin tarkentamaan ja täydentämään eläytymistarinoiden pohjalta saatua tietoa dialogisuudesta ja sukupuolen merkityksestä.
Tutkimukseeni osallistuneiden opiskelijoiden mukaan seminaaritilanteiden dialogisuus kytkeytyy toisen huomioimiseen. Seminaaritilanteiden dialogisuuden kehittämisessä opettajan toiminta- ja ajattelutavoilla näyttää olevan enemmän merkitystä kuin sukupuolella. Sukupuolen merkitys tulee esille vain muutamissa eläytymistarinoissa ja avoimissa vastauksissa.
Tämän tutkimuksen mukaan dialogisuuden kehittämisessä ongelmana on lähinnä se, että opettajilla ei ole tarpeeksi aikaa tai halua oman toiminnan jatkuvaan reflektointiin ja kehittämiseen.
Avainsanat: dialogisuus, sukupuoli, reflektiivisyys, kriittinen reflektio ja seminaaritilanne.