Lastenpsykiatrinen osastohoito perheiden kokemana
HAHTELA, NINA (2007)
2007
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16942
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16942
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli kuvata lastenpsykiatrista osastohoitoa perheiden kokemuksena. Lastenpsykiatrisesta osastohoidosta löytyy vain vähän tutkittua tietoa, siitä miten hoito on vastannut lapsen ja perheen tarpeisiin. Tutkimusaineisto kerättiin neljältä (N=4) tutkimukseen vapaaehtoisesti suostuvalta äidiltä, joiden lapsi oli ollut lastenpsykiatrisessa osastohoidossa. Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Tutkimus on lähestymistavaltaan laadullinen. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysiä.
Perheiden kokemus lastenpsykiatrisesta osastohoidosta ilmeni tässä tutkimuksessa sekä myönteisenä että kielteisenä kokemuksena. Kaikki perheet kokivat hyötyneensä lapsen osastojaksosta, mutta myös parantamisen varaa löydettiin. Tutkimusaineiston analyysin pohjalta perheiden kokemuksista muodostui kaksi yhdistävää kategoriaa. Ensimmäiseksi yhdistäväksi kategoriaksi muodostui kokemus avunsaamisesta. Avunsaaminen muodostui seitsemästä yläkategoriasta, jotka olivat helpotus, turvallisuus, tyytyväisyys henkilökuntaan, tyytyväisyys tiedonsaantiin, luottamus ammattitaitoon, voimaantuminen ja sopeutumisen helpottaminen. Toiseksi yhdistäväksi kategoriaksi muodostuivat negatiiviset kokemukset lastenpsykiatrisesta osastohoidosta. Negatiiviset kokemukset muodostuivat viidestä yläkategoriasta, jotka olivat rankkuus, katkeruus, epätietoisuus, tyytymättömyys hoitoon ja tyytymättömyys toimintaan. Saatuja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää nykyisen lastenpsykiatrisen hoidon arvioimisessa ja uusien hoitomuotojen kehittämisessä.
Jatkossa olisi hyvä tutkia kuinka hoitohenkilökunta ymmärtää perhekeskeisyyden ja kuinka sitä sovelletaan käytäntöön. Nykyisiä hoitomuotoja tulisi myös tarkastella kriittisesti. Uusien perheystävällisten hoitomuotojen kehittelyyn tulisi käyttää enemmän aikaa.
Avainsanat: Lastenpsykiatria, perhe ja perhehoitotyö
Perheiden kokemus lastenpsykiatrisesta osastohoidosta ilmeni tässä tutkimuksessa sekä myönteisenä että kielteisenä kokemuksena. Kaikki perheet kokivat hyötyneensä lapsen osastojaksosta, mutta myös parantamisen varaa löydettiin. Tutkimusaineiston analyysin pohjalta perheiden kokemuksista muodostui kaksi yhdistävää kategoriaa. Ensimmäiseksi yhdistäväksi kategoriaksi muodostui kokemus avunsaamisesta. Avunsaaminen muodostui seitsemästä yläkategoriasta, jotka olivat helpotus, turvallisuus, tyytyväisyys henkilökuntaan, tyytyväisyys tiedonsaantiin, luottamus ammattitaitoon, voimaantuminen ja sopeutumisen helpottaminen. Toiseksi yhdistäväksi kategoriaksi muodostuivat negatiiviset kokemukset lastenpsykiatrisesta osastohoidosta. Negatiiviset kokemukset muodostuivat viidestä yläkategoriasta, jotka olivat rankkuus, katkeruus, epätietoisuus, tyytymättömyys hoitoon ja tyytymättömyys toimintaan. Saatuja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää nykyisen lastenpsykiatrisen hoidon arvioimisessa ja uusien hoitomuotojen kehittämisessä.
Jatkossa olisi hyvä tutkia kuinka hoitohenkilökunta ymmärtää perhekeskeisyyden ja kuinka sitä sovelletaan käytäntöön. Nykyisiä hoitomuotoja tulisi myös tarkastella kriittisesti. Uusien perheystävällisten hoitomuotojen kehittelyyn tulisi käyttää enemmän aikaa.
Avainsanat: Lastenpsykiatria, perhe ja perhehoitotyö