Tasapainotettu mittaristo kunnanvaltuuston strategisen johtamisen välineenä
AITKOSKI, EERO (2007)
2007
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16937
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16937
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään tasapainotettua mittaristoa strategisen johtamisen välineenä kunnissa. Ta-sapainotettu mittaristo on oppivan organisaation ideaan nojautuva johtamisen väline, jota voidaan myös käyttää strategiseen johtamiseen. Tasapainotetun mittariston idea on esittää strategia ja visio neljän näkökulman avulla mitattavina tekijöinä, jolloin strategia ja visio on helpompi jalkauttaa. Tasapainotetun mittariston avulla strategiasta ja visiosta on myös helpompi keskustella organisaati-ossa, jolloin se on helpompi kytkeä toiminnan suunnitteluun ja palautejärjestelmiin.
Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle strategisesta johtamisesta, jonka jälkeen siirrytään kuntien stra-tegiseen johtamiseen. Seuraavaksi käydään läpi tasapainotettua mittaristoa ja sen soveltumista kun-tiin. Lopuksi yhden kohdekunnan kautta tutkitaan valtuutettujen näkemyksiä tasapainotettuun mitta-ristoon.
Tasapainotettua mittaristoa on tutkittu kunnissa, mutta ei valtuuston näkökulmasta. Tässä tutkimuk-sessa selvitetään valtuutettujen näkemystä tasapainotettuun mittaristoon. Tutkimuksen kohdekunta-na on Tampere, jossa kaupungin strategia on vuodesta 2001 asti tehty tasapainotetun mittariston pohjalta.
Tutkimuksen perusteella valtuutetut käyttävät tasapainotettua mittaristoa hyödyksi päätöksenteossa. Strategialla on merkitystä valtuuston päätöksenteossa ja valtuutetut käyttävät tasapainotettua mitta-ristoa hyödyksi tehdessään päätöksiä.
Avainsanat: strateginen johtaminen, tasapainotettu mittaristo, kunnanvaltuusto.
Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle strategisesta johtamisesta, jonka jälkeen siirrytään kuntien stra-tegiseen johtamiseen. Seuraavaksi käydään läpi tasapainotettua mittaristoa ja sen soveltumista kun-tiin. Lopuksi yhden kohdekunnan kautta tutkitaan valtuutettujen näkemyksiä tasapainotettuun mitta-ristoon.
Tasapainotettua mittaristoa on tutkittu kunnissa, mutta ei valtuuston näkökulmasta. Tässä tutkimuk-sessa selvitetään valtuutettujen näkemystä tasapainotettuun mittaristoon. Tutkimuksen kohdekunta-na on Tampere, jossa kaupungin strategia on vuodesta 2001 asti tehty tasapainotetun mittariston pohjalta.
Tutkimuksen perusteella valtuutetut käyttävät tasapainotettua mittaristoa hyödyksi päätöksenteossa. Strategialla on merkitystä valtuuston päätöksenteossa ja valtuutetut käyttävät tasapainotettua mitta-ristoa hyödyksi tehdessään päätöksiä.
Avainsanat: strateginen johtaminen, tasapainotettu mittaristo, kunnanvaltuusto.