"Tää on A niinku aurinko" -Nimeäminen lukutaidon ennustajana
YLÄ-KUJALA, SUVI; VÄHÄLÄ, TUULA (2007)
2007
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16932
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16932
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa käsitellään sitä, kuinka nimeämisnopeus ja -tarkkuus kehit-tyvät eräässä hämäläisessä esiopetusryhmässä kahden kuukauden tutkimusjakson aikana, kun taitoja harjoitellaan säännöllisesti. Koska nimeämistä pidetään yhtenä lukutaidon kehittymisen tärkeimmistä ennustajista, tutkimuksella pyrittiin selvit-tämään sitä, kuinka nimeämistaidot kehittyvät kun taitoja harjoitellaan viikoittain. Tutkimuksessa selvitettiin myös onko alku- ja loppuvuodesta syntyneet lasten ja tyttöjen ja poikien välillä eroa nimeämisen nopeudessa ja tarkkuudessa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiiviselta eli määrälliseltä pohjalta. Tutkimusmeto-dina käytettiin kokeellista tutkimusta. Tutkimus aloitettiin alkumittauksella maa-liskuussa 2006. Tämän jälkeen seurasi tiivis harjoittelujakso, jonka aikana ni-meämistä harjoitettiin erilaisin tehtävin ja leikein. Tutkimus päätettiin loppumit-taukseen toukokuussa 2006. Alku- ja loppumittauksissa käytettiin Niilo Mäki In-stituutin Nopean sarjallisen nimeämisen testin kahta osasarjaa, joiden avulla mi-tattiin sitä, kuinka nopeasti ja tarkasti lapset nimeävät esineiden kuvia, värejä, numeroita ja kirjaimia. Alku- ja loppumittauksista saadut tiedot koottiin kuvioiksi numeeristen tietojen konkretisoimiseksi. Tutkimustietoja vertailtiin keskenään analysointivaiheessa, jossa pyrittiin löytämään vastaukset tutkimuskysymyksiin.
Tutkimuksen keskeisin tulos oli se, että tytöt olivat nopeampia ja tarkempia ni-meäjiä kuin pojat. Poikien nimeämisnopeus ja -tarkkuus kuitenkin paranivat tut-kimusjakson aikana enemmän kuin tyttöjen, joten näyttää siltä, että he hyötyivät harjoittelujaksosta enemmän kuin tytöt. Toinen merkittävä tutkimustulos oli lop-puvuodesta syntyneiden lasten nimeämisen huomattava kehittyminen tutkimus-jakson aikana verrattuna alkuvuodesta syntyneiden lasten kehittymiseen.
Asiasanat: Esiopetus, kieli ja vuorovaikutus, lukeminen, Nopean sarjallisen nimeämisen testi, nimeäminen, kvantitatiivinen tutkimus, kokeellinen tutkimus
Tutkimus toteutettiin kvantitatiiviselta eli määrälliseltä pohjalta. Tutkimusmeto-dina käytettiin kokeellista tutkimusta. Tutkimus aloitettiin alkumittauksella maa-liskuussa 2006. Tämän jälkeen seurasi tiivis harjoittelujakso, jonka aikana ni-meämistä harjoitettiin erilaisin tehtävin ja leikein. Tutkimus päätettiin loppumit-taukseen toukokuussa 2006. Alku- ja loppumittauksissa käytettiin Niilo Mäki In-stituutin Nopean sarjallisen nimeämisen testin kahta osasarjaa, joiden avulla mi-tattiin sitä, kuinka nopeasti ja tarkasti lapset nimeävät esineiden kuvia, värejä, numeroita ja kirjaimia. Alku- ja loppumittauksista saadut tiedot koottiin kuvioiksi numeeristen tietojen konkretisoimiseksi. Tutkimustietoja vertailtiin keskenään analysointivaiheessa, jossa pyrittiin löytämään vastaukset tutkimuskysymyksiin.
Tutkimuksen keskeisin tulos oli se, että tytöt olivat nopeampia ja tarkempia ni-meäjiä kuin pojat. Poikien nimeämisnopeus ja -tarkkuus kuitenkin paranivat tut-kimusjakson aikana enemmän kuin tyttöjen, joten näyttää siltä, että he hyötyivät harjoittelujaksosta enemmän kuin tytöt. Toinen merkittävä tutkimustulos oli lop-puvuodesta syntyneiden lasten nimeämisen huomattava kehittyminen tutkimus-jakson aikana verrattuna alkuvuodesta syntyneiden lasten kehittymiseen.
Asiasanat: Esiopetus, kieli ja vuorovaikutus, lukeminen, Nopean sarjallisen nimeämisen testi, nimeäminen, kvantitatiivinen tutkimus, kokeellinen tutkimus