L1-Transfer in schriftlicher Produktion. Am Beispiel der grammatischen und lexikalisch-semantischen Transferfehler bei deutschsprachigen Finnischlernern

Abstract

Tutkielmani käsittelee kielellistä siirtovaikutusta (transfer) äidinkielestä (saksa) vieraaseen kieleen (suomi). Tutkimukseni teorettisessa osassa käsittelen transferia osana vieraankielen oppimista ja tuottamista eri näkökannoilta. Aloitan alan kirjavan terminologian selvityksellä, jonka jälkeen tutustutan lukijan transferin tutkimuksen historian tärkeimpiin ajanjaksoihin ja tutkimuksen yleisiin pääkohtiin. Transferia ilmiönä voidaan tarkastella monista eri perspektiiveistä jolloin ratkaisevassa roolissa on tutkijan käsitys käsitteestä 'kielellinen transfer'. Seuraavaksi käsitelläänkin kaksi kirjallisuudessa usein esiintyvää transferin jaottelutapaa. Jotta ilmiön monisyisyys tulisi lukijalle selväksi, käsittelen yleisimmät kielelliset elementit joita vierasta kieltä tuottaessa siirretään äidinkielestä kohdekieleen sekä eri tekijät, jotka voivat vaikuttaa ilmiön esiintymiseen. Tämän jälkeen esittelen yleisimmät tavat kategorisoida transfervirheet. Ennen empiiristä analyysiä käsittelen vielä tutkimuksen toteutustavat, kuten mm. informantit ja materiaalin. Empiirisessä analyysissä keskityn transferin kahteen eri ilmenemismuotoon: kieliopilliseen ja leksikaalis-semanttiseen transferiin. Analyysin jälkeen ennen loppusanoja esittelen vielä eri tasoryhmien väliset erot sekä testaan tutkimukselle asetetut hypoteesit.

Materiaalina toimi 29 kirjoitelmaa, jotka kirjoittivat Hampurin yliopiston suomen kielen pääaine- tai sivuaineopiskelijat. Ongelmakohtana tutkimuksessa voidaan pitää rajanvetoa äidinkielen vaikutuksen alla tehtyjen virheiden ja universaalien virheryhmien välillä. Tässä rajanvedossa noudatetaan kuitenkin yhtenäistä linjaa, jossa käsite 'äidinkielen vaikutuksen alaisena tehty virhe' ymmärretään melko laajasti. Keskeisenä tutkimuksen tuloksena voidaan pitää erityisesti kieliopillisten saksan kielen rakenteiden siirtämistä kohdekieleen. Leksikaalis-semanttinen transfer muodosti huomattavasti pienemmän virheryhmän suhteutettuna kieliopilliseen transferiin. Suomen kielen ongelmakohtia, joissa erityisesti paljastui mahdollinen saksan rakenteiden vaikutus olivat objektin sijan valinta sekä eksistentiaali- ja omistuslauseen muodostus. Leksikaalis-semanttisen transferin taustalla oli usein saksan kielen polysemia, joka johti väärän lekseemin valintaan kohdekielessä. Kaikkien aineissa tehtyjen virheiden kokonaismäärää ei tämän tutkimuksen puitteissa ollut mahdollista laskea, mutta arviolta ainakin puolet kaikista virheistä tehtiin äidinkielen vaikutuksen vuoksi. Kahden eri tasoryhmän välillä ei havaittu merkittävää eroa. Kaksi kaksikielistä informanttia siirsivät kuitenkin huomattavasti keskivertoinformattia vähemmän saksan rakenteita suomeen vaikkakin muuten tekivät kielitaitonsa tasoon nähden melko paljon virheitä.

Asiasanat: siirtovaikutus, transfer, kielenoppiminen, suomi vieraana kielenä