Esi- ja alkuopetusikäisten lasten digitaalisten pelien pelaaminen kuinka lasten vanhemmat näkevät lastensa pelitottumukset ja miten digitaalisten pelien pelaaminen näkyy koulun arjesssa
SAUNAMÄKI, MARI (2007)
SAUNAMÄKI, MARI
2007
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16917
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16917
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka vanhemmat valvovat lastensa digitaalisten pelien pelaamista sekä millaisia huolia heidän lastensa digitaalisten pelien pelaaminen herättää. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka digitaalisten pelien pelaaminen näkyy koulun arjessa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin.
Tutkimus suoritettiin keväällä 2007 Lempäälän ala-asteen koulussa. Tutkimus suoritettiin avoimia kysymyksiä sisältävällä kyselykaavakkeella. Kaavakkeet lähetettiin koulun esi- ja ensimmäisen luokan oppilaiden vanhemmille, joilta saatiin yhteensä 61 vastausta. Saman koulun opettajille lähettiin omat kyselykaavakkeet. Opettajilta saatiin 14 vastausta.
Tutkimuksella pyrittiin saamaan vastauksia siihen, millaisia pelejä esi-ja alkuopetusikäisten lasten kotona pelataan, millä tavoin vanhemmat valvovat lastensa pelaamista, millaisia huolia pelaaminen lasten vanhemmissa on herättänyt ja toivoisivatko vanhemmat koulun kautta tietoa digitaalisten pelien pelaamisesta. Opettajilta pyrittiin saamaan vastauksia kysymyksiin, siitä miten he käyttävät digitaalisia opetuspelejä opetuksessaan, miten lasten digitaalisten pelien pelaaminen näkyy koulun arjessa ja miten opettajien mielestä mediakasvatusta tulisi koulussa toteuttaa.
Tutkimustuloksista selvisi että esi- ja alkuopetusikäiset tytöt ja pojat pelaavat hyvin samantapaisia pelejä ja he pelaavat monen tyylisiä. Vastausten mukaan lasten kotona ei pelata ikärajoiltaan vanhemmille lapsille tarkoitettuja pelejä. Vanhemmat pyrkivät valvomaan lastensa pelaamista, asettamalla pelaamiselle erilaisia rajoituksia, kuten aikarajoituksia tai läksyjen tai kotitöiden tuli olla tehtynä ennen pelaamista. Suurimmalle osalle vanhemmista lastensa pelaaminen ei herättänyt huolta, mutta osalla oli huoli miten asiat tulevat muuttumaan kun lapsi varttuu. Lisäksi oltiin huolissa lasten liiallisesta ajanvietosta koneen äärellä. Noin puolet vastanneista ei toivonut tietoja digitaalisten pelien pelaamisesta koulun kautta. Ne vanhemmat jotka toivoivat tietoa, toivoivat keskustelua muiden aikuisten kanssa, listaa sallituista peleistä sekä peleistä joita tulisi välttää ja jos koulussa ilmenisi yllättäviä ongelmia pelaamisesta.
Opettajat vastasivat käyttävänsä digitaalisia opetuspelejä opetuksessaan vain satunnaisesti. Opettajien suosimia pelejä olivat äidinkieli- ja matematiikkapelit, sekä kirjasarjojen pelit, joita on tarjolla internetissä. Digitaalisten pelien pelaaminen näkyi koulun arjessa väsymyksenä ja levottomuutena, sekä oppilaiden parantuneena tietotekniikan hallintana ja kielitaitona. Opettajien mielestä koulussa opetettavan mediakasvatuksen tulisi olla mediakritiikin ja aineiston kriittisen lukemisen opettamista. Opettajat ilmoittivat kaipaavansa asiasta täydennyskoulutusta.
Avainsanat: media, mediakasvatus, digitaaliset pelit, elektroniset pelit
Tutkimus suoritettiin keväällä 2007 Lempäälän ala-asteen koulussa. Tutkimus suoritettiin avoimia kysymyksiä sisältävällä kyselykaavakkeella. Kaavakkeet lähetettiin koulun esi- ja ensimmäisen luokan oppilaiden vanhemmille, joilta saatiin yhteensä 61 vastausta. Saman koulun opettajille lähettiin omat kyselykaavakkeet. Opettajilta saatiin 14 vastausta.
Tutkimuksella pyrittiin saamaan vastauksia siihen, millaisia pelejä esi-ja alkuopetusikäisten lasten kotona pelataan, millä tavoin vanhemmat valvovat lastensa pelaamista, millaisia huolia pelaaminen lasten vanhemmissa on herättänyt ja toivoisivatko vanhemmat koulun kautta tietoa digitaalisten pelien pelaamisesta. Opettajilta pyrittiin saamaan vastauksia kysymyksiin, siitä miten he käyttävät digitaalisia opetuspelejä opetuksessaan, miten lasten digitaalisten pelien pelaaminen näkyy koulun arjessa ja miten opettajien mielestä mediakasvatusta tulisi koulussa toteuttaa.
Tutkimustuloksista selvisi että esi- ja alkuopetusikäiset tytöt ja pojat pelaavat hyvin samantapaisia pelejä ja he pelaavat monen tyylisiä. Vastausten mukaan lasten kotona ei pelata ikärajoiltaan vanhemmille lapsille tarkoitettuja pelejä. Vanhemmat pyrkivät valvomaan lastensa pelaamista, asettamalla pelaamiselle erilaisia rajoituksia, kuten aikarajoituksia tai läksyjen tai kotitöiden tuli olla tehtynä ennen pelaamista. Suurimmalle osalle vanhemmista lastensa pelaaminen ei herättänyt huolta, mutta osalla oli huoli miten asiat tulevat muuttumaan kun lapsi varttuu. Lisäksi oltiin huolissa lasten liiallisesta ajanvietosta koneen äärellä. Noin puolet vastanneista ei toivonut tietoja digitaalisten pelien pelaamisesta koulun kautta. Ne vanhemmat jotka toivoivat tietoa, toivoivat keskustelua muiden aikuisten kanssa, listaa sallituista peleistä sekä peleistä joita tulisi välttää ja jos koulussa ilmenisi yllättäviä ongelmia pelaamisesta.
Opettajat vastasivat käyttävänsä digitaalisia opetuspelejä opetuksessaan vain satunnaisesti. Opettajien suosimia pelejä olivat äidinkieli- ja matematiikkapelit, sekä kirjasarjojen pelit, joita on tarjolla internetissä. Digitaalisten pelien pelaaminen näkyi koulun arjessa väsymyksenä ja levottomuutena, sekä oppilaiden parantuneena tietotekniikan hallintana ja kielitaitona. Opettajien mielestä koulussa opetettavan mediakasvatuksen tulisi olla mediakritiikin ja aineiston kriittisen lukemisen opettamista. Opettajat ilmoittivat kaipaavansa asiasta täydennyskoulutusta.
Avainsanat: media, mediakasvatus, digitaaliset pelit, elektroniset pelit