Finska krigsbarn i text och på pressbilder i Sverige och i Finland
RÖNKKÖ, PIRKKO (2007)
2007
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16913
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16913
Tiivistelmä
Tutkielmani selvittää millaisia representaatioita suomalaiset ja ruotsalaiset lehdet ovat rakentaneet suomalaisista sotalapsista. Tarkoituksenani on analysoida kuvan ja tekstin yhteispeliä, eli pyrin kuvaamaan lehtikuvan ja tekstin välistä suhdetta. Päätavoitteeni on kuitenkin hahmottaa millaisin keinoin näitä lehtien representaatioita rakennetaan. Tärkeä osa hahmottamista on aloittaa kuvailemalla mitä kuvassa näkee. Keskittymällä tarkkaavaisesti kuvaan on mahdollista huomioida pienimmätkin yksittäiset elementit. Nämä yksittäiset elementit muodostavat kokonaisuuden ja rakentavat samalla kuvan sisältöä. Tämän jälkeen on mahdollista analysoida representaatioiden merkityksiä, sekä tulkita niitä suhteessa historialliseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiin.
Tutkielman lähtökohtana ovat useat semioottiset teoriat. En seuraa yhtä teoreetikkoa, vaan olen saanut inspiraationi usealta toisiaan enemmän tai vähemmän lähellä olevalta teoreetikolta. Olen hyödyntänyt muun muassa Charles Peircen, Roland Barthesin, Stuart Hallin, John Fisken, Winfried Nöthin sekä Gunther Kressin ja Theo van Leeuwenin ajattelua. Esittelen tutkimukseni teoreettisen taustan askel kerrallaan neljässä luvussa, samalla kun analysoin kuvia ja käsittelen teemoja, jotka toimivat yhteiskunnallisena ja kulttuurisena kontekstina tulkinnoissani.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että kuvan ja tekstin välinen suhde näissä 30-40 -luvun sanomalehdissä on pääasiassa täydentävä, konkretisoiva ja laajentava. Tosin löysin myös ristiriitaisuuksia kuvien ja tekstien välillä. Representaatioiden rakentamisessa on käytetty monenlaisia keinoja; ilmeiden, asentojen, vaatetuksen, liikkeen, taustan sekä perspektiivin ja rajauksen avulla kuviin on luotu erilaisia merkityksiä. Analysoidessani kuvia löysin myös muun muassa symboleita, indeksejä, metonymioita ja metaforia sekä myyttejä, joiden avulla on rakennettu erilaisia representaatioita suomalaisista sotalapsista.
Avainsanat: Tidning, representation, semiotik, bild och text
Tutkielman lähtökohtana ovat useat semioottiset teoriat. En seuraa yhtä teoreetikkoa, vaan olen saanut inspiraationi usealta toisiaan enemmän tai vähemmän lähellä olevalta teoreetikolta. Olen hyödyntänyt muun muassa Charles Peircen, Roland Barthesin, Stuart Hallin, John Fisken, Winfried Nöthin sekä Gunther Kressin ja Theo van Leeuwenin ajattelua. Esittelen tutkimukseni teoreettisen taustan askel kerrallaan neljässä luvussa, samalla kun analysoin kuvia ja käsittelen teemoja, jotka toimivat yhteiskunnallisena ja kulttuurisena kontekstina tulkinnoissani.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että kuvan ja tekstin välinen suhde näissä 30-40 -luvun sanomalehdissä on pääasiassa täydentävä, konkretisoiva ja laajentava. Tosin löysin myös ristiriitaisuuksia kuvien ja tekstien välillä. Representaatioiden rakentamisessa on käytetty monenlaisia keinoja; ilmeiden, asentojen, vaatetuksen, liikkeen, taustan sekä perspektiivin ja rajauksen avulla kuviin on luotu erilaisia merkityksiä. Analysoidessani kuvia löysin myös muun muassa symboleita, indeksejä, metonymioita ja metaforia sekä myyttejä, joiden avulla on rakennettu erilaisia representaatioita suomalaisista sotalapsista.
Avainsanat: Tidning, representation, semiotik, bild och text