Overview of the Different Complementation Patterns and Senses of the Verb Intend and its Inflected Forms Intends, Intended and Intending from the 18th Century to Today
RANTANEN, MARJO (2007)
2007
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16911
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16911
Tiivistelmä
Sivuainetutkielma
Tämän sivuainetutkielman tarkoituksena oli tarkastella englannin kielen verbiä intend, sen eri komplementtimuotoja ja merkityksiä. Tutkimuksessa olivat mukana myös verbin taivutetut muodot intends, intended ja intending. Tarkoituksena oli selvittää, ovatko komplementtimuodot ja merkitykset muuttuneet tultaessa 1700-luvulta nykypäivään. Tutkimuksen perustana käytettiin kahta elektronista korpusta. Tutkimuksen historiallisen osuuden data kerättiin korpuksesta nimeltään Corpus of Late Modern English, joka tunnetaan myös nimellä Leuven Corpus. Se on jaoteltu kolmeen aikajaksoon 1710-1780, 1780-1850 ja 1850-1920. Tässä tutkimuksessa tarkastelun alla oli data ensimmäisestä ja viimeisestä aikajaksosta. Nykypäivän englantia tutkimuksessa edusti data, joka haettiin British National Corpus’ta käyttäen. Verbin eri merkityksien tutkimisessa käytettiin elektronista Oxford English Dictionarya.
Tutkimukseni alkuosassa esittelin komplementaation teoriaa ja komplementtien valintaan liittyviä muutoksia ja niihin johtaneita syitä. Esittelin myös eri grammaatikoiden teorioita komplementaatiosta ja niistä kriteereistä, joiden avulla kyetään erottamaan komplementit ja adjunktit toisistaan. Esittelin myös verbin intend etymologiaa sekä sen eri merkityksiä samoin kuin eri grammaatikkojen näkemyksiä intend-verbistä volitionaalisena, katenatiivisena ja mandatiivisena verbinä. Grammaatikkojen mukaan mahdollisia komplementtimuotoja voivat olla: to-infinitiivi, gerundi, prepositiolause, that-lause sekä substantiivilauseke yksinään tai preposition kanssa. Intend voi esiintyä myös kokonaan ilman komplementtia.
Tutkimukseni analyysiosassa tutkin erikseen sekä ensimmäistä että viimeistä aikajaksoa Leuven Corpuksesta. Molemmissa aikajaksoissa yleisin komplementtirakenne oli to-infinitiivirakenne, joka oli dominoivassa asemassa myös BNC -datassa. Muiden komplementtirakenteiden osalta kävi ilmi, että prepositiokomplementit katosivat tultaessa 1900-luvulle lukuunottamatta prepositiota for, joka ilmestyi uudeksi komplementtirakenteeksi yhdessä substantiivin kanssa (for+ substantiivilause).
Intend-verbin eri merkityksiä tutkittaessa kävi ilmi, että tultaessa 1700-luvulta 1900-luvun alkuvuosikymmenille merkitysten määrä väheni neljästätoista seitsemään. Nykyenglantia tutkittaessa merkitysten lukumäärä oli pudonnut edelleen, ollen enää kolme.
Analysoimani data todisti oikeaksi grammaatikoiden väitteen siitä, että intend on verbi, joka suosii to-infinitiivi komplementtirakennetta. Rohdenburgin esittämä ’Great Complement Shift’-teoria, jossa gerundi on nostanut suosiotaan komplementtirakenteena, ei näytä vaikuttaneen intend-verbiin.
Merkittävin muutos on kuitenkin nähtävissä intend-verbin merkitysten määrän rajuna vähenemisenä. Lieneekö siihen syynä nykypäivän informaatiotulva, jonka seurauksena lukijalla ei ole ajallisia resursseja miettiä sanojen merkityksiä erilaisissa lauserakenteissa.
Tämän sivuainetutkielman tarkoituksena oli tarkastella englannin kielen verbiä intend, sen eri komplementtimuotoja ja merkityksiä. Tutkimuksessa olivat mukana myös verbin taivutetut muodot intends, intended ja intending. Tarkoituksena oli selvittää, ovatko komplementtimuodot ja merkitykset muuttuneet tultaessa 1700-luvulta nykypäivään. Tutkimuksen perustana käytettiin kahta elektronista korpusta. Tutkimuksen historiallisen osuuden data kerättiin korpuksesta nimeltään Corpus of Late Modern English, joka tunnetaan myös nimellä Leuven Corpus. Se on jaoteltu kolmeen aikajaksoon 1710-1780, 1780-1850 ja 1850-1920. Tässä tutkimuksessa tarkastelun alla oli data ensimmäisestä ja viimeisestä aikajaksosta. Nykypäivän englantia tutkimuksessa edusti data, joka haettiin British National Corpus’ta käyttäen. Verbin eri merkityksien tutkimisessa käytettiin elektronista Oxford English Dictionarya.
Tutkimukseni alkuosassa esittelin komplementaation teoriaa ja komplementtien valintaan liittyviä muutoksia ja niihin johtaneita syitä. Esittelin myös eri grammaatikoiden teorioita komplementaatiosta ja niistä kriteereistä, joiden avulla kyetään erottamaan komplementit ja adjunktit toisistaan. Esittelin myös verbin intend etymologiaa sekä sen eri merkityksiä samoin kuin eri grammaatikkojen näkemyksiä intend-verbistä volitionaalisena, katenatiivisena ja mandatiivisena verbinä. Grammaatikkojen mukaan mahdollisia komplementtimuotoja voivat olla: to-infinitiivi, gerundi, prepositiolause, that-lause sekä substantiivilauseke yksinään tai preposition kanssa. Intend voi esiintyä myös kokonaan ilman komplementtia.
Tutkimukseni analyysiosassa tutkin erikseen sekä ensimmäistä että viimeistä aikajaksoa Leuven Corpuksesta. Molemmissa aikajaksoissa yleisin komplementtirakenne oli to-infinitiivirakenne, joka oli dominoivassa asemassa myös BNC -datassa. Muiden komplementtirakenteiden osalta kävi ilmi, että prepositiokomplementit katosivat tultaessa 1900-luvulle lukuunottamatta prepositiota for, joka ilmestyi uudeksi komplementtirakenteeksi yhdessä substantiivin kanssa (for+ substantiivilause).
Intend-verbin eri merkityksiä tutkittaessa kävi ilmi, että tultaessa 1700-luvulta 1900-luvun alkuvuosikymmenille merkitysten määrä väheni neljästätoista seitsemään. Nykyenglantia tutkittaessa merkitysten lukumäärä oli pudonnut edelleen, ollen enää kolme.
Analysoimani data todisti oikeaksi grammaatikoiden väitteen siitä, että intend on verbi, joka suosii to-infinitiivi komplementtirakennetta. Rohdenburgin esittämä ’Great Complement Shift’-teoria, jossa gerundi on nostanut suosiotaan komplementtirakenteena, ei näytä vaikuttaneen intend-verbiin.
Merkittävin muutos on kuitenkin nähtävissä intend-verbin merkitysten määrän rajuna vähenemisenä. Lieneekö siihen syynä nykypäivän informaatiotulva, jonka seurauksena lukijalla ei ole ajallisia resursseja miettiä sanojen merkityksiä erilaisissa lauserakenteissa.